Table of Contents Table of Contents
Previous Page  6 / 48 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 6 / 48 Next Page
Page Background

TiisTai 24. lokakUUTa 2017

6

V

alkeakosken tilaisuuden ovet

olivat auki kaikelle kansalle,

mutta valtaosin

Hotelli Walti-

kan

neuvotteluhuoneeseen oli ko-

koontunut yrittäjäjärjestön jäseniä.

Halava

myönsi samaistuvansa hel-

posti yrittäjävoittoiseen yleisöön.

– Eikä vähiten siksi, että olen itse

parhaillaan yrittäjä kahdessakin fir-

massa ja olen kasvanut yrittäjäper-

heessä, hän pohjusti. Omien yritys-

ten asiakaskunnassakin on yrittäjiä

starupeista konkareihin. Tulevai-

suussuunnittelua mies on käynyt

pohjustanmassa jo reilun 110 halli-

tuksen tai johtoryhmän kanssa.

Luonnollinen intressi

Älykkäänä olentona ihmiselle kiin-

nostuminen tulevaisuudesta on kir-

jattu jo geeneihin, ja myös yrittäjä,

joka ei olisi kiinnostunut tulevaisuu-

desta, olisi aika outo otus.

–Mielestäni kaikenlainenkaupan-

tekoonoikeastaan yritystä ennakoida

tulevaa. Eikä yksikään yritys ole ole-

massahistoriaavaan juuri tulevaisuut-

ta varten. Tästä syystä jokainen yritys

on käytännön tulevaisuushanke.

–Jos et ole tyytyväinen tämän päi-

vän liikevaihtoosi illalla, sen muutta-

minen on vaikeaa, mutta seuraavan

päivän liikevaihtoon voi vaikuttaa.

Meneillään

kolossaalinen muutos

Halava on vakuuttunut, että nyt ele-

tääntodellistamurrosaikaa.Seuraavan

20 vuoden aikana tehdään isoja pää-

töksiä sen suhteen, millaista Tellusta

olemmenyttekemässä.Myösliike-elä-

mässä liikutellaan isojamannerlaatto-

ja. Kuvaavan esimerkin kehityk-

sestä saa, kun katsoomaailman

viiden suurimman pörssiyhti-

ön listaa. Se on elänyt valta-

vasti hyvinnopeassa ajassa.

– Kun vielä 2011

maailman viidestä suu-

rimmasta yrityksestä

neljän toimiala liittyi

fossiilisiin polttoainei-

siin, niistä yksikään ei

ollut listalla enää kuusi

vuottamyöhemmin, Ha-

lava kertoi ja huomautti, et-

tä ainoa listalla edelliskerrasta

säilynyt yritys oli

Apple

. Myös kaikki

neljä muuta listan kärkisijoista ovat

vahvasti kytköksillä maailman digi-

talisoitumiseen.

– Ja kun miettii, että tuollaisissa

jättiläisissä on tapahtunut moinen

muutos, alkaa selvitä, miksi meidän

muidenkaan bisnes ei pysy paikal-

laan.

Koskee kaikkia

Nyt elettävä muutos koskee takuu-

varmasti myös suomalaisia pienyrit-

täjiä. Halavanmukaan jokaisen yrit-

täjän on tärkeää suhtautua meneil-

lään olevaan muutokseen tosissaan.

–Vertauskuvana on, ettämurros-

kaudella kukaan ei voi kulkea rauta-

tiekiskoja, vaan nyt on hypättävä

maastopyörän selkään, hän totesi. Ja

itse asiassa muutoksessa piilee myös

aika isojamahdollisuuksia juuri pie-

nemmän kokoluokan yrityksille.

– Isoille ja ”jäykkälavettisille”

konserneille tämänkaltainen kausi

on suurempi riski kuin ketterälle

pk-yrittäjälle.

Urheilija on

systemaattisempi

Tulevaisuustutkijanmukaan yksittäi-

sen yrittäjän onkin nyt tärkeä tajuta

se, mitä kehitys, kuten nyt vaikkapa

maailmandigitalisoituminen,merkit-

see hänen kohdallaan. Ammattilais-

urheilijallaon lähes poikkeuksetta sel-

keä suunnitelma tulevia vuosia var-

ten, yrittäjä ajaa monesti sokkona.

– Ja sellainen Jos vain selvittäisiin

taas -ajattelu ei ole suunnitelma.

Pik-

ku Prinssin

kirjailija

Antoine de

Saint-Exupéryn

sanoin tavoite il-

man suunnitelmaa on vain toive, hän

tiivisti. Yksi hyvä ja oleellinen kysy-

mys, jota jokaisen yrittäjän olisi mie-

tittävä, on se, rakentaako hän toimin-

nallaan patoja vai siltoja. Nyt eletään

aikaa, jolloin patojen rakentajat mur-

tuvat ja katoavat pysyvästä markki-

nasta, ja siksi siis jokaisen pitäisi

miettiä, kuinka paljon omasta työs-

tä on patojen rakentamista.

Patoja vai siltoja?

Ehkä merkittävin ero patojen ja sil-

tojen rakentajien välillä on suhtau-

tuminen avoimuuteen ja verkostoi-

tumiseen. Tiedon panttaamisen si-

jaan sitä pitäisi pikemminkin jakaa.

– Jos haluat edetä nopeasti, mene

yksin, mutta jos haluat päästä pitkäl-

le, tarvitset myös muita.

– Me olemme Suomessa liiankin

itsenäisiä vastuunkantajia. Se on hy-

veenä tuonut meidän tähän pistee-

seen. Seuraavien vuosikymmenien

osalta tarvitaan kuitenkin nimen-

omaan uudenlaista yhteistyötä, hän

totesi jamuistutti, että Suomessa ko-

kemuksia jaetaan siinä vaiheessa,

kun oma firma on myyty.

– Ja mieluiten silloinkin siitä kes-

kustellaan konjakkilasi kourassa ka-

verin kanssa, joka on hänkin myynyt

yrityksensä, Halava jatkoi. Hän tote-

si, että tärkeää olisi saada yrittäjistä

koottua yhteisiä laivastoja esi-

merkiksi kilpailutuksiin,

sillä yhdessä he voisivat

tarttua myös isompiin

kokonaisuuksiin.

Tuumasta

toimeen

Oleellista on myös, että

tartutaan tuumasta toi-

meen. Nyt ei ole aika seis-

tä junakiskoilla, vaan luo-

da uusia tapoja ja uutta

omaa yrittäjäprofiilia.

– Jos yrittäjä haluaa uu-

distua, hänen pitää investoida

työaikaa uudistumiseensa.

Jos esimerkiksi joka viikko uhraat

puoli tuntia uuden markkinan kar-

toittamiseen, koostuu siitä vuoden

aikana jo aikamoinen potti, jonka

olet laittanut uudistumiskykyyn.

Halavanmukaan suomalaiset yrit-

täjät voivat kuitenkin suhtautua tule-

vaisuuteen ja sen tuomiinmuutoksiin

myös varsin optimistisella mielellä.

Lähtökohdat ovat monessa mielessä

moneenmaahan verrattuna hyvinkin

vahvat ja monet yhteiskunnan perus-

asiatkunnossa.Siitäsuurimmassaosaa

maailmaa voidaan vain haaveilla.

– Jos suomalaiset kaupungit oli-

sivat pörssiyhtiöitä, niistä jokainen

olisi ostettu jo kauan sitten pois täs-

tä maasta, sillä meillä ovat perusasi-

at todella hyvin. Meillä on hyvät jär-

jestelmät ja toimiva infrastruktuuri,

korkeaa teknologiaa, turvallinen

paikka elää ja kaikille tarjolla oleva,

hyvin laadukas koulutus. Nämä ovat

asioita, joiden vuoksi minullekin

tehdään tuolla maailmalla aaltoja,

kun vain kerron olevani Suomesta,

hän korosti. Tämä olisi hänen mie-

lestään hyvä muistaa myös täällä.

– Helsinki–Vantaalla ei tarvitse

tulla kuin aulaan asti, niin johan al-

kaa kuulua hirveä valitus, ja ainahan

meiltä löytyy joka kunnanvaltuus-

tosta se yksi, joka on jo sammutta-

massa valoja kokonaan.

Oleellisena havaintona Halava piti

sitäkin, että Suomessa tuottavuus per

tehty työtunti onollut kokomaailman

ykkönen jo vuodesta 2011. Tosin te-

kemistäriittääedelleen.Esimerkinhän

löysi terveyskeskuksista.

– Suomessa terveyskeskuslääkä-

rit tekevät sitä varsinaista vastaanot-

totyötä 55 prosenttia työajastaan, ja

loput he tekevät jotain ihan muuta.

Pienuuden ekonomia

Mielenkiintoisena huomiona mies

piti sitäkin, että globalisaation kulta-

vuodet ovat nyt ohi. Kiinan aika ko-

ko maailman tehtaana alkaa olla jo

ehtoopuolella.

–Ulkoistamisen aika on jo käänty-

nyt laskuun, jauskon, että jatkossa yhä

enemmän tuotantoa tullaan siirtä-

mään pieniin yksikköihin ja Aasiasta

Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Tähän osasyy on juuri tekniikka,

eli robotiikan ja 3D-tekniikan voi-

makas kehittyminen

– Kenkien valmistuksen piti olla

mahdotonta länsimaissa, mutta esi-

merkiksi

Adidas

toi tehtaansa Kii-

nasta takaisin Saksaan, ja Yhdysval-

toihin valmistui äskettäin 21 tuotan-

tolinjan t-paitatehdas, Halava totesi.

Hän kertoi uskovansa tuotannon

siis jatkossa pikemminkin hajautu-

van kuin keskittyvän.

– Tämä on ihan sama kehitys kuin

jäätelöissä tai oluissa.Myös niissä luul-

tiin viimeistään

Valion

myynnin

Nestlelle

olleen kaiken kehityksen lop-

pu, mutta sen sijaan tilalle onkin syn-

tynyt paljonpienempiä jäätelötehtaita,

aivan samalla tavalla kuin panimoita.

Työpaikat eivät katoa

mihinkään

Menestyvissä organisaatioissa digita-

lisaatiota ei ole hänen mukaansa teh-

ty siksi, että nyt pitää digitalisoida

vaan pikemminkin se on tehty, koska

epäolennaiset roskatyöt pystytään

tuolloin lopettamaan kokonaan.

– Ja jos ei niitäpystytä lopettamaan,

niin pitää miettiä, voiko niitä ulkois-

taa tai automatisoida, hän kertoo. Se

Halavaa on ihmetyttänyt, että robot-

tien sanotaan vievän tulevat työt.

– Ammattijärjestöt sanovat, että

koneet kilpailevat ihmiset pois työ-

paikoilta,mutta sekään ei ole totta. Pi-

kemminkin koneet rakennetaan täy-

dentämään ihmistenheikkouksia,mi-

kä puolestaan demokratisoi ihmisten

työsuoritusten tasoa, aivan päinvas-

toin kuin on toistettu, hän julisti.

– Se on mielestäni suuri väärin-

käsitys. Selvää on, että robotit eivät

teidän elinaikananne tule viemään

teidän työpaikkojanne. Oleellista on

sekin, että nyt ei automatisoida työ-

paikkoja, vaan työtehtäviä.

Keskimmäinen kolmesta

Halavan vetämä Valkeakosken tule-

vaisuusilta oli osa Pirkanmaan Yrit-

täjien verkostovaliokunnan järjestä-

mää kolmen, erityisesti yksinyrittä-

jille järjestetyn koulutuksen sarjaa.

Niihin teemat on päätetty yksinyrit-

täjiltä saatujen toiveidenmukaisesti.

Järjestyksessään se oli kolmesta ta-

pahtumasta keskimmäinen. Ensim-

mäisellä kerralla teemana oli sosiaa-

linen media ja se pidettiin Sastama-

lassa. Jäljellä on vielä Ikaalisissa pi-

dettävä tilaisuus, jossa teemana on

yrittäjän jaksaminen.

Teksti:

VILLE KULMALA

Mitä tietää tuleva

– sen kertoo ilkka Halava

Sen verran laaja tulevaisuus on kon-

septina, että mihinkään yksityis-

kohtiin parin tunnin tilaisuudessa

ei ehdittymennä. Megatrendien ta-

solla läpi kuitenkin käytiin useam-

piameneillään olevia kehityspolku-

ja, joista yksi oli liikenne.

Sähkö- ja robottiautoineen sekä

jakotalouksineen ihmisten tapa liik-

kuaontällähetkellämuuttumassako-

vaa tahtia. Halava ei tätä ihmettele.

– Maapallo ei nykyistä yksityi-

sautoilun määrää kestä, ja myös in-

himillisesti nykymalli on kaukana

optimaalisesta. Joka vuosi maail-

massa kuolee liikenneonnetto-

muuksissa 1,3 miljoonaa ihmistä,

hän huomautti. Eikä se tehokkuus-

kaan ole optimaalinen.

– Suomessa autojen käyttöaste

on noin kuusi prosenttia, sillä yli-

voimaisesti suurimman osan ajasta

ne ovat tuossa tilassa, missä ne nyt-

kin ovat eli parkkiruudussa, Hala-

va totesi. Hänen mielestään jatkos-

samenopelien pitäisi olla jatkuvam-

massa käytössä.

– Jos joku vaikka käyttäisi nämä

pihan auton tänä aikana pesulassa,

olisi siinä valmis palvelu.

Myös ajankäytön kannalta itsea-

javat autot tarkoittavat valtavaa

muutosta. Tästä taas hyödytään hä-

nen mukaansa erityisen paljon pit-

kien etäisyyksien maissa, kuten

Suomessa.

– Meidän lapsenlapsemme tule-

vat aikanaan katsomaan vanhoja ku-

via ja ihmettelemään, että tuossa ne

istuivat viisi tuntia matkalla Helsin-

gistä Tahkolle kädet ratissa tekemät-

tämitään.Nykyistämatkantekoakat-

sotaan jatkossa kuin vanhoja tele-

fax-laitteita nykyään, hän toteaa. Itse

asiassa koko auton ohjauspyörä voi

tulevaisuudessa olla kuriositeetti.

– Tänä vuonna syntyvät lapset

eivät tule ikinä elämässään ajamaan

autoa, se on jo nyt aika selvää.

Tämän vuoden vauvat eivät rattiin enää koske

Ilkka Halava on futurologina piskuisen mutta erittäin kiinnostavan

ammattikunnan edustaja. Koko Suomessa on kymmenkunta

seniorikategoriaan luettavissa olevaa tulevaisuustutkijaa, joista

Halava edustaa sitä käytännönläheisempää kaliiberia. Sen

puolesta puhuu reilun 300 organisaation asiakaskokemus.

Lokakuussa haluttu esiintyjä ja valmentaja kävi pirkanmaa-

laisten yrittäjien vieraana Valkeakoskella. Siellä tulevaisuuden-

näkymiä peilattiin eritoten pienyrittäjien näkövinkkelistä.

TULEVAISUUSTUTKIJA ILKKA

Halava oli Pirkanmaan Yrittäjien

vieraana Valkeakosken Waltikka-

hotellissa. Tulevaisuustutkija on

vakuuttunut, että tulevien 20 vuo-

den aikana eletään ihmiskunnan

historian kannalta erittäin mullis-

tavaa aikaa.

kuva:

ilkkahalava.fi

ILKKA HALAVAN

alustuksen jälkeen kuultua puitiin läpi pienemmissä ryhmissä.

Sen verran kiinnostava aihe tulevaisuus oli, että juttua piisasi pöydässä jos toi-

sessakin. Yhteensä tilaisuuteen osallistui satakunta henkeä.

kuva: Ville kulmala