Table of Contents Table of Contents
Previous Page  5 / 48 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 5 / 48 Next Page
Page Background

TiisTai 24. lokakUUTa 2017

5

teisen tuotekehitysprojektin tapaan

yrityksen ja erehdyksen kautta. Pel-

kästään eri harjasmalleja ehdittiin

testata pitkälti kolmekymmentä, en-

nen kuin oltiin nykyisessä mallissa.

Oleellinen osa öljynkeräystyötä ovat

myös kaavarit, eli kaapimet jotka ovat

tärkeä syy siihen, että öljy ylipäätään

saadaan irtoamaan harjaksista. Niis-

tä kehitettiin omat, perusmuoviäm-

pärien ympärille kiinnitettävät ver-

siot, jotka auttavat ja nopeuttavat

huomattavasti rankkaa työtä.

Kaukana katuharjasta

Valmiissa lanseeratussa harjassa on

ainakin kaksi silmiinpistävää ominai-

suutta. Ensimmäinen näistä on se, et-

tä harja on porrastettu. Sen etuosas-

sa oleva harjasrivi on huomattavasti

matalammalla kuin seuraava, ja kai-

kista pisimmät harjakset ovat taim-

maisessa rivissä. Liikkeelle lähdettiin

kuitenkin aivan peruskatuharjan ta-

paan tasapitkällä harjasosalla.

– Käyttötesteissä kuitenkin huo-

mattiin, että käytännössä öljy tarttui

vain ensimmäisiin harjaksiin, Kim-

mo esittelee. Toinen, ja kenties vielä

isompi oivallus oli se, että varsinais-

ten harjasten lisäksi öljyä kerääntyi

kovin paljon nimenomaan harjasten

väliin. Harjasten väliin jääviä rakoja

siis levennettiin melkoisesti.

– Kun muutimme jakoa, saatiin

yhdellä pyyhkäisyllä talteen huomat-

tavasti enemmän öljyä, hän jatkaa.

– Kaikkiaan erilaisia malleja eh-

dittiin tehdä liki satakunta, ennen

kuin pääsimme nykyiseen tulokseen,

Timo kertoo. Aiemmista tuotekehi-

tysprojekteista tämä erosi siinäkin,

että käytössä oli ensimmäistä kertaa

3D-tulostaminen tässä mitassa. Se

nopeutti prototyyppien valmistamis-

ta merkittävästi.

Hyvä työasento on tärkeä

Tuotekehityksessä tärkeää oli myös

harjan lopullinen muoto. Sitäkin

pohdittaessa piti ottaa huomioon

monta seikkaa, kuten esimerkiksi ke-

veys ja ergonomia. Molemmat kun

ovat pitkään työtä tehtäessä oleelli-

sen tärkeitä. Rajoitteita asetti se, et-

tä öljyntorjuntaan ei pukeuduta ai-

van kuten aurinkorannalle. Käytös-

sä oleva suojapuku hengityssuoji-

neen on lähempänä astronauttia kuin

auringonpalvojaa.

– Rukkaset ja suojapuvut ovat yl-

tä päältä öljyssä työpäivän lopussa,

eikä suojapuvuissa ole erillisiä tasku-

ja. Tästä syystä on tärkeää, että har-

ja ei saa lipsua käsissä. Siksi tähän

harjaan on lisätty nämä laipat, hän

näyttää. Harjanmuoto on puolestaan

suunniteltu niin, että ranne ei joudu

työssä hankalaan asentoon.

Rypsiöljyäkin tarvitaan

Kestävyyden osalta se Kimmon jo

ensikysymällä heittämä itsevarma

kommentti ei ollut tuulesta temmat-

tu. Siinä missä ne tiskiharjat pelasi-

vat kahden tunnin verran, on varsi-

naisia öljynkeräysharjoja käytetty

onnistuneesti kahdenkin viikon ajan.

Tosin huoltoa nykyisetkin harjat vaa-

tivat, sillä kuivuttuaan raakaöljy on

sen verran paksua tököttiä, että se ju-

mittuu kiinni harjaan kun harjaan.

Tähänkin löytyi yksinkertainen ja it-

se asiassa myös luonnonmukainen

ratkaisu. Raakaöljy nimittäin liuke-

nee erinomaisesti kun sen iskee lil-

lumaan rypsiöljyyn.

– Se irrottaa öljyn hyvin tehok-

kaasti. Tästä syystä harjojemme pe-

rässä on koukku, jonka varaan ne voi

jättää kuivumaan niiden liottua ryp-

sissä. Ilman tätä niihin kuivunut öl-

jy olisi aamulla kuin taikinaa, Aku

Sajakorpi esittelee.

Uudenlaisia

yhteistyökumppaneita

Tuotekehitysprojekti erosi monesta

aiemmin tehdystä siinäkin, että nyt

yhteistyötahoina olivat myös viran-

omaiset, jotka ovat harvemmin olleet

mukana yrityksen aiemmissa tuote-

kehitysprosesseissa. Käytännössä vi-

ranomaispuolelta tärkein yhteistyö-

kumppani oli

Esa Siermala

Kokko-

lan

Ely-keskuksesta

. Syy juuri tähän

yhteistyövalintaan on se, että kysei-

nenyksikköonerikoistunut valtakun-

nantasollakin öljyntorjunnan kehit-

tämiseen. Työkalun kehitystyössä

oleellisessa osassa ovat olleet myös

loppukäyttäjät. Tässä suhteessa pro-

jektissa onkin tehty hyvin tiivistä yh-

teistyötäWWF Suomen vapaaehtois-

tenöljynkerääjien kanssa. Esimerkik-

si Raahessa juuri heidän vastuullaan

oli raskain keräystyö.

Paras palaute

saadaan käyttäjiltä

WWF:n vapaaehtoisporukoiden

kanssa yhteistyötä tehtiin jo kehitys-

työn alkumetreillä, kun Ylöjärvellä

järjestettiin prototyypeistä erittäin

arvokkaiksi osoittautuneita käyttö-

testejä. Ja myös nyt, kun harjat on

saatu käyttökuntoon, aika moni va-

paaehtoinen on käynyt tutustumas-

sa harjojen käyttöön. Myös

Pirkan-

maan Yrittäjä

-lehti vieraili paikalla,

kun yksi WWF Suomen öljynkerää-

jäporukoista oli tutustumassa harjo-

jen toimintaan Sajakorpien tehtaan

pihalla Ylöjärvellä. Sinne pystytettiin

tuolloin pienet öljynkeräysaltaat, joi-

hin aseteltujen kivien päältä vapaa-

ehtoiset sitten kävivät harjoittelemas-

sa öljynkeräystä.

– Nämä koulutustilaisuudet ovat

olleet arvokkaitamyös tuotekehityk-

sen kannalta, sillä kukapa osaisi an-

taa paremmin palautetta harjoista

kuin niiden oikeat käyttäjät,

Aku-Paulus huomauttaa. Hyöty kul-

kee molempiin suuntiin, sillä kerää-

jille kehitelty malli tarkoittaa paitsi

tehokkaampaa ja nopeampaa, myös

fyysisesti vähemmän raskasta työtä.

Ja toki tämä ruokkii myös sitä teke-

misen meininkiä.

– Tämä vaikuttaa oleellisesi myös

motivaatioon. Siinä kun tihkusatees-

sa katselet öljyistä rannikkoa, niin ai-

ka turhauttavalta se saattaa tuntua.

Ylöjärvelle voisi

nousta kokonainen

öljyntorjuntakeskus

WWF:n lisäksi tavoitteena on haalia

kasaan yhtälailla myös Vapaaehtoi-

sen pelastuspalvelun eli

VaPePan

or-

ganisaatioita, joita voitaisiin yhtälail-

la lähteä kouluttamaan harjan käyt-

töön. Pidemmällä tähtäimellä sekin

on täysinmahdollista, että yrityksen

tehtaan kupeeseen Ylöjärvelle nou-

see kokonainen öljyntorjuntaan kes-

kittynyt tuotekehitys- ja koulutus-

paikka, jossa asian tiimoilta voitai-

siin tehdä entistä syvällisempää tut-

kimustyötä eri tahojen kanssa.

– Verrattuna siihen, että reissa-

taan toiselle puolelle Suomea ja ma-

joitutaan hotelliin, täällä voisi olla

yksi ja selvä keskittymä. Sitä onkin

jo lähdetty ideoimaan, Kimmo tote-

aa. Konsernin harjoista osa valmis-

tetaan tänä päivänä Viron ja Saksan

tehtailla, mutta öljyntorjuntaharjat

on tarkoitus suunnittelun ja kehitys-

työn lisäksi myös valmistaa täällä.

– Tekniset harjat olemme muu-

tenkin pitäneet täällä, koska niihin

kehitys ja valvonta liittyvät oleellises-

ti, nuorempi Sajakorpi kertoo.

Jatkoa seuraa

Tällä hetkellä tuotekehitys nykyisten

tuotteiden suhteen on selvästi loppu-

suoralla, mutta toisaalta kokonaisuu-

dessa maaliin on vielä matkaa.

– Näiden tuotteiden osalta siir-

rymme nyt kaupallistamiseen, mut-

ta toisaalta erilaisia tuotteita on pii-

rustuspöydällä jo aika monta, Timo

kertoo. Kaavarin ja koukkuharjan

oheen ollaan jo parhaillaan kehittä-

mässä erillistä pesuharjaa, ja piirus-

tuspöydällä on tuoterepertuaariin

suunnitteilla aika moni muukin öl-

jynkeräyslaite.

–Tulossa on esimerkiksi rantahar-

ja, joka puolestaan on eräänlainen la-

pion ja haravan yhdistelmä, hän ker-

too. Entä miten sitten projekti eroaa

yrityksen aiemmista tuotekehityspro-

jekteista? Onko kyseessä vain yksi

muiden joukossa, vai onko kyseessä

jollakin tapaa erityinen projekti?

– No se ainakin on erona, että täs-

säoltiinsamantien tekemisessä loppu-

käyttäjienkanssa, ja toisaalta tähän liit-

tyivätmyösviranomaiset.Harvemmin

me tuotekehityksessä teemme yhteis-

työtä viranomaisten kanssa. Kimmo

Sajakorpi on mielissään, että kyseessä

on aidosti luontoa säästävä projekti.

– Kyllä se pikkaisen pönkittää tä-

män merkitystä, Kimmo toteaa.

Teksti:

VILLE KULMALA

kuvat:

VILLE KULMALA JA

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Born Global

Käsikäyttöinen öljyharjatuoteper-

he on alusta asti suunniteltu Suo-

men lisäksi globaaleillemarkkinoil-

le. Sajakorven yrittäjät olivat ehkä

jopa vähän yllättyneitä, että laajas-

ta kartoituksesta huolimatta vastaa-

via tuotteita ei tuntunut löytyvän,

vaikka niitä etsittiinkin ympäri Tel-

lusta. Tarve niille kuitenkin on taa-

tusti globaali, sillä öljyonnettomuu-

den tapahtuminen ei pahemmin ra-

joja katso. Ja harjojen tarve tuskin

on laskemaan päin tulevaisuudes-

sakaan, sen verran rutkasti mustaa

kultaa pitkin maailman valtameriä

jatkuvasti kulkee.

Käytännössä syy siihen, miksi

vastaavia tuotteita ei ole tehty, lienee

siinä, että kaikkialla maailmassa ei

olla aivan yhtä tarkkoja ympäristön

kanssa. Öljyä voidaan nimittäin ha-

jottaa myös kemikaaleja käyttämäl-

lä tai polttamalla. EU-alueella moi-

nen ei kuitenkaan käy laatuun, sillä

kumpainenkin konsti on ihan hy-

västä syystä ollut pannassa jopidem-

mänaikaa. Tarkemmin tuotteenglo-

baalia potentiaalia lähdetään tarkas-

telemaan ensi vuoden maalikuussa,

jolloin Sajakorvet uutuusharjoineen

lähtevät pitämään niistä meteliä

Lontooseen,

Interspill

-messuille. Ne

ovat öljyntorjunta-alan isoin yksit-

täinen tapahtuma. Messuille lähde-

tään nyt tosissaan markkinoimaan

tuotetta ja haistelemaan asiakkaiden

kiinnostusta.

Lontoossa tavoitteena on paitsi

oman tuotteenmarkkina-arvon tes-

taaminen myös informaation ke-

rääminen, ja toki tärkeää olisi saa-

da vientitoimintakin käyntiin. Ky-

seessä oleva tuote on nimittäin nii-

tä, joita pitää olla valmiina varas-

tossa jos ja kun se öljyonnettomuus

sitten tapahtuu.

– Jos vaikkapa Amerikassa ta-

pahtuu iso onnettomuus, joka vaa-

tisi 50 000 harjaa, ei siinä paljon au-

ta, jos me pystymme järjestämään

ne paikalle puolen vuoden päästä,

vaan nämä pitäisi myydä jo varas-

toon, Aku-Paulus Sajakorpi huo-

mauttaa. Potentiaalisia loppuasiak-

kaita on monia, sillä vastuu öljytu-

hoista on erilainen eri maissa. Osas-

sa vastuu on rannikkovartiostolla,

toisessa homma kuuluu pelastusvi-

ranomaisille.

Siitä ainakin on apua, että har-

jojen parissa on toimittu jo pitkään.

– Se helpotti koko tuotekehitys-

tä ja auttaa myös nyt, kun tuotetta

markkinoidaan, sillä meillä on jo

kanavia valmiina taustamme kaut-

ta, Kimmo myöntää. Mahdollises-

ti kyseessä voi olla isokin hittituo-

te, mutta vielä ei ole tiedossa kuin-

ka suuri.

– Emme halua olla ylioptimisti-

sia, mutta kyllä tämä kortti kuiten-

kin halutaan katsoa loppuun asti,

Sajakorvet toteavat.

TÄSSÄ HARJOITELLAAN

puhdistusta

jo ennakkoon. Sopiva paikka harjoituk-

selle löytyi Sajakorven tehtaan, taka-

pihalta. Mukaan oli saapunut WWF:n

vapaaehtoisia ympäri Suomea.

ÖLJYNTORJUNTAAN KÄYTETETTYJEN

harjojen valmistus ei ole sinänsä Sajakorvelle mikään uusi juttu, vaan itse asiassa

yrityksessä on tehty öljynkeräysharjoja jo 80-luvulta saakka. Ne tosin erosivat nyt kehitetyistä siinä, että ne oli tarkoitettu

konekäyttöiseen puhdistukseen, ei manuaaliseen työhön. Myös kuvassa olevan puolustusvoimien aluksen harjoista löytyvät

Sajakorvella valmisteut harjat.

kuva: sYkE, suomen Ympäristökeskus