Table of Contents Table of Contents
Previous Page  11 / 48 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 11 / 48 Next Page
Page Background

TiisTai 24. lokakUUTa 2017

11

Valtava määrä

tutkimustyötä

Kaiken kaikkiaan kirja on työllistänyt

Pirhosta vuodesta 2013, jolloin hän

kirjoitti kirjaansa ensimmäiset yksit-

täiset artikkelit.Mitäänaukotonta kir-

janpitoa hän ei ole työmäärästään pi-

tänyt, mutta ounastelee ”tuntipalk-

kansa” jääneenhyvin vaatimattomak-

si. Eritoten aikaa on mennyt tiedon

keräämiseen. Esimerkiksi maakun-

ta-arkisto kävi työn aikana hyvin tu-

tuksi, ja myös paikallislehden arkis-

tosta oliUrjala-osanosalta korvaama-

ton apu. Paikallislehden arkistosta

miehen omaan mieleen juolahti se-

kin, kuinka tavallaan itsestäänselvyy-

tenä kauppaa pidetään.

– Hauskaa oli, että tutkimukses-

saUrjalasta paljastui minullekin tääl-

lä likipitäen koko ikäni asuneena

kauppoja, joissa olin kyllä asioinut,

mutta jotka olin tyystin unohtanut,

hän kertoo.

Lisähaasteensa tutkimustyöhön

ovat aiheuttaneetmyös kuntaliitokset,

joidenmyötä tilastojenvertailukelpoi-

suus on varsin hankalaa puuhaa.

– Olen pyrkinyt jättämään kau-

pungit kokonaan pois, mutta aivan

niinyksiselitteistä se ei ollutkaan. Täs-

tä hyvä esimerkki on Tampereeseen

liittynyt Teisko, jonka kauppoja tus-

kin voi pitää kaupunkiliikkeinä.

Pitkään kielletty

Pirhosen opuksessa asia selitetään

paljon tarkemmin, mutta noin ylei-

sellä tasolla voidaan todeta, ettämaa-

seutukaupan historia on sisältänyt

sekä ylä- että alamäkiä. Oikeastaan

historia on lyhempi kuin saattaisi ku-

vitella, sillä kaupan pitäminen sellai-

sessa muodossaan, kuin me sen ym-

märrämme, oli ylipäätään lailla kiel-

lettyä aina vuoteen 1859. Vielä sen-

kin jälkeen säännöt olivat varsin tiu-

kat. Kaupunkien asemaa markkina-

keskittyminä puolustettiin esimer-

kiksi säännöllä, joka kielsi kaupan

pystyttämisen 50 virstaa lähemmäk-

si kaupunkia. Kilometreissä tämä

tarkoittaa noin 55 kilometriä.

– Tämän vuoksi esimerkiksi

Akaassa ei voinut olla kauppaa.

Kulta-ajasta on jo

puoli vuosisataa

Toden teolla maaseutukauppoja al-

koi ilmestyä Suomeen vuoden 1879

jälkeen. Tuolloin voimaan astunut

elinkeinovapaus teki kaupan perus-

tamisesta ilmoitusasian.

– Tuolloin perustettiin runsaasti

maalaiskauppoja, joista osa toimi vain

lyhyenaikaa,muttaonpa joukossa sel-

laisiakin, joiden toiminta jatkuu edel-

leen, hän kertoo. Rakenteellisesti iso

muutos ajoittuu 1900-luvun alkuun,

jolloin yksittäisten kauppiaiden rin-

nalla alkoi toimiamyös osuustoimin-

tamallisia kauppoja. Lukumääräises-

ti jamitä ilmeisimminmyös tuloksel-

lisestimaaseutukauppojen kulta-aika

sijoittuu 1960-luvulle, jolloin kuta-

kuinkin joka kylällä Suomessa toimi

useampikin päivittäistavarakauppa.

Silloin yksittäisten liikkeiden määrä

pelkästään päivittäistavarakaupan

osalta lasketaan kokomaassa viisinu-

meroisissa määrissä.

Ylös ja alas

Pirhosen mukaan näyttää varsin sel-

vältä, ettämaalaiskaupankäynninhis-

toria tähän päivään asti muodostaa

kaaren, jossa muutamasta kaupasta

mentiin välillä huikeisiin lukuihin, ja

josta nyttemmin on palattu takaisin.

Tämä on ollut kaava myös Urja-

lassa. Urjalaan se ihka ensimmäinen

kauppa perustettiin muuten Nuuta-

järven lasitehtaan ympäristöön, jos-

sa nyt kesällä lopetti kylän viimeinen

kyläkauppias. Urjalassa on nyt kol-

me päivittäistavarakauppaa. Par-

haimmillaan niitä oli pitäjässä kym-

meniä, kun käytännössä joka kyläs-

sä toimi vähintään yksi yksityiskaup-

pa ja pari osuuskauppaa.

Vaikka aivan alkuperäisenä idea-

na olikin keskittyä puhtaasti päivit-

täistavarakauppaan, otti kirjailija te-

kovaiheessa mukaan myös erikois-

liikkeitä, joita Urjalassakin on ehti-

nyt toimia kokoluokkaan nähden

varsin kiitettävä määrä.

– Autokauppaa, huonekaluliiket-

tä, vaatekauppaa, putkiliikettä, lelu-

kauppaa ja lastenvaateliikettä aina-

kin olen kirjannut mukaan täältä.

Entä se tulevaisuus?

– 60-luvunkauppamääriin tuskin iki-

nä tullaan palaamaan, mutta toisaal-

ta esimerkiksi lähiruokatuotteet ovat

asia, jossa on menty viime aikoina

hurjasti eteenpäin. Suuret

S-

ja

K-ket-

jut

ovatmielestäni panostaneet viime

vuosina selvästi tähän, kun kauppiai-

den ja myymäläpäälliköiden oma lii-

kuntavara asian suhteen on noussut,

hän kertoo. Eikä Pirhonen muuten-

kaan maalaiskauppojen valoja oli

sammuttamassa.

– Verkkokauppa on laajentanut

kauppojenasiakaskuntiapitkältioman

kunnan rajojen ulkopuolella. Meillä

Urjalassakin löytyy tästä erinomainen

esimerkki eli

Urjalan Makeistukku,

jonka myynnistä puolet tehdään ny-

kypäivänä jo verkossa.

Hyvää palautetta

Kirjasta saatu palaute on sekin ollut

myönteistä.

– Eritoten olen saanut palautetta

kirjansisällönlaajuudesta,muttalisäk-

siteostaontituleerattutarinalliseksitie-

tokirjaksi, mikä lämmittää kovasti

mieltäni. Sellaisen minä nimittäin ha-

lusinkintästätehdä,hänkertoo.Pirho-

nen itse toivoo kirjansa paitsi kiinnos-

tavan mahdollisimman suurta lukija-

kuntaa, myös lisäävän kiinnostusta

maaseutukaupan tarkempaan lisätut-

kimukseen. Siitä mies ainakin on va-

kuuttunut, että maaseutukauppoihin

kovin monella meistä on kosketusta.

– Kaikilla meillä on kokemusta

kaupasta, ja valtaosalla myös maa-

seudun kaupoista, hän huomauttaa.

Kirjailija itse kertoo teoksensa ole-

van myös kunnianosoitus kaikille

suomalaisille kauppiasyrittäjille, joi-

den sitkeästä työnteosta on kiittämi-

nen paitsi asiakkaiden elämänlaatua,

myösmontaa kotimaista työpaikkaa.

– Aika monen ensimmäinen työ-

paikka on tässämaassa ollut kauppa.

Verkossa tarinaa

kerätään edelleen

Vaikka kirja tosiaan julkaistiin on-

nistuneesti jo maaliskuussa, aivan

pakettiin koko projektia ei ole vielä

laitettu. Edelleen kirjailija toivoo saa-

vansa kerättyä varta vasten kerätylle

sivustolla uusia kauppa-aiheisia ker-

tomuksia ja muistoja.

– Täten tarina saadaan jatkumaan

myös kirjan viimeisen sivun jälkeen,

mies toteaa. Omia muistojaan maa-

seutukaupoista voi käydä jättämässä

osoitteessa:

www.kauppamuistoja.fi

Pirhosen teos löytyy hyvin varus-

tettujen kirjakauppojen lisäksi myös

lukuisista nettikirjakaupoista, ja sen

voi tilata suoraan myös yrittäjän pe-

rustamilta kotisivuilta.

– Ja jos ostamisen sijaan haluaa

lainata, niin tämä löytyy myös aika

monesta kirjastosta.

Teksti ja kuvat:

VILLE KULMALA

AUTOLASIEN AMMATTIASENTAMO

TAMPEREEN TUULILASIMYYNTI

Lokomonkatu 25 D,

Lokomonkulma

33900 Tampere

03 2610920, 0400 166600

Possijärvenkatu 2,

Lielahti

33400 Tampere

0400 623533

www.tuulilasimyynti.fi

Meiltä saat tuulilasit

kaikkiin automerkkeihin

ja kaikkiinmalleihin.

Autolasien ykkönen

historiaan

Seuraavana

vuorossa

on paikallis-

lehden

historiateos

Kuinkas ollakaan, nyt viimeis-

teltävänä on Urjalan Sanomien

280-sivuinen historiikki

Olihan

se Sanomissakin –Urjalan Sano-

mat 100 vuotta paikkakunnan

muistina

. Se ilmestyy joulukuus-

sa, jolloin on kulunut 100 vuot-

ta lehden ensimmäisen nume-

ron ilmestymisestä.

Urjalan Yrittäjä

t nimesivät

Seppo Pirhosen kesällä Varsta-

torilla vuoden urjalalaiseksi.

Seuraavaa kirjaprojektiaanmies

ei vielä suostu paljastamaan,

mutta kysymystä seuranneesta

virnistyksestä saattaa hyvin ku-

vitella kirjallisen tuotannon jat-

kuvan myös nykyisen projektin

jälkeen.

TÄMÄ TUOLI

tuli työprosessin aikana tutuksi. Tosin aikaa meni kiitettävän paljon myös tutkimustyöhön, joka vaati salapo-

liisihommia muun muassa maakunta-arkistossa.