Previous Page  4 / 48 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 4 / 48 Next Page
Page Background

TIISTAI 22. ELOKUUTA 2017

4

P

alvelua alusta asti kehittämäs-

sä ollut

HarriMeller

toteaa he-

ti alkuun, että

Yrittäjien kriisi-

palvelu

on osoittautunut valitettavan

tarpeelliseksi. Toimintaa on nyt ko-

keiltu reilu vuosi, sillä virallisesti se

alkoi 1. toukokuuta 2016.

– Alusta asti olemme toivoneet,

että tarvetta kriisipalvelulle ei olisi,

mutta kuten arvelimmekin, todelli-

suus on aivan toinen, Meller kertoo.

Ratkaisukeskeistä

– Taloudellisia neuvoja, mutta myös

kuuntelu- ja keskusteluapua henki-

sesti raskaisiin asioihin kaikille yrit-

täjille, jotka ovat syystä tai toisesta

ajautuneet kriisiin, Meller listaa pal-

velun tarjontaa. Tästä syystämukaan

haluttiinmyös monenkaltaista apua.

– Emme ole lähteneet alustavasti

karsimaanmitään, vaanpikemminkin

olemmehalunneetselvittää,olisikoku-

hunkinongelmaanlöydettävissäjotain

apua,Meller kertoo.Mukaanhaluttiin

mahdollisimmankattavakirjo, sillä ta-

lousongelmilla on valitettavan usein

tapana eskaloitua niin, että talouson-

gelmat heijastuvat myös vaikkapa pa-

risuhteeseen tai terveyteen.

Yksi luukku rasittaa

vähemmän

Harri Mellerinmukaan johtoajatuk-

sena oli, että jo olemassa olevaa neu-

vontaa voitaisiin keskittää yhteen

osoitteeseen. Monipuolista apua it-

sessään kun on ollut tarjolla aikai-

semminkin, mutta sen hakeminen

oli turhan monimutkaista.

– Lähtökohtahan on, että apua

tarvitsevan pitää olla itse hyvin ak-

tiivinen. Yrittäjä, joka on ajautunut

ongelmiin, on monesti jo niin väsy-

nyt, että luukulta toiselle ravaaminen

ei yksinkertaisesti onnistu. Tämä oli

juuri se ongelma, johon lähdimme

etsimään ratkaisua, hän kertoo. Lop-

putulemana syntyi yksittäinen puhe-

linnumero, jonka kautta asiaa lähde-

tään ajamaan eteenpäin uuvahtaneen

yrittäjän puolesta. Puhekielessä aut-

tava puhelin ristittiin aika nopeasti

Acuta

-numeroksi, johon nimi lainat-

tiin

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin

ensiapuyksiköstä.

Monipuolisuus kunniaan

Se helpotti liikkeelle lähtöä, ettämu-

kaan saatiin jo olemassa olevia orga-

Valitettavan suosittu palvelu

Kaikilla yrittäjillä ei mene lujaa, ja osalla tilannetta kuvaa parhaiten jopa sana kriisi.

Koska turvaverkko on yrittäjillä monesti rivikansalaista ohuempi, on Pirkanmaalla haluttu

ryhtyä tuumasta toimeen. Yrittäjien kriisipalvelun tarve on osoittautunut jopa luultua

suuremmaksi. Tähän mennessä tukineuvontaa on annettu kaikkiaan 165 eri yritykselle.

Samanlaisia

stigmoja

Samana päivänä, kun tätä haastat-

telu tehtiin,

Pirkanmaan Yrittäjien

käynnistämään yrittäjien kriisipal-

veluun kävi tutustumassa

Mielen-

terveysseuran

asiantuntija

Maija

Hansen

, joka kertoi vaikuttuneen-

sa kuulemastaan. Hänen toiveissaan

on, että Pirkanmaalla kehitettyä

mallia levitettäisiin myös muualle

Suomeen.

Hansen yhtyi myös

Mellerin

nä-

kemykseen siitä, että mielenterve-

ysasiat ja talousvaikeudet ovat mo-

nesti kytköksissä toisiinsa.

– Henkilökohtaisessa konkurs-

sissa on vähän samankaltaista stig-

maa kuin mielenterveyshäiriöissä.

Molempiin suhtautuminen on edel-

leen hieman ongelmallista, hän

vahvistaa. Talousongelmista kun

koituu aikamoista harmia ihan käy-

tännön elämään.

– Kun ihminen menettää luot-

totietonsa, eikä hän saa vakuuksia,

vaikeuttaa se elämää valtavasti.

Meillähän on edelleen Suomessa

90-luvun lamasta kärsiviä ihmisiä,

jotka menettivät aikanaan kansa-

laisluottamuksensa. Tosiasia on, et-

tä jos et saa avata tiliä, tai et saa lai-

naa, olet aika pihalla tästä yhteis-

kunnasta, kun et enää saa saman-

kaltaisia palveluita kuin muut, hän

toteaa.

Mielenterveysseuran psykologin

mukaanmielenterveyteen liittyväs-

sä keskustelussa on kuitenkinmen-

ty jatkuvasti eteenpäin. Esimerkik-

si järjestön sivuilta löytyy kuormit-

tuneisuuskysely, joka tehtiin alku-

vuodesta. Siinä kävi selväksi, että

mielenterveyteen liittyvät asiat tun-

nistetaan paremmin kuin ennen.

–Nythän eletään eräänlaista ter-

veysbuumiaikaa, ja erilainen life

coaching ja terveys ja psyykkinen

hyvinvointi ovat muutenkin tape-

tilla. Joogat ja mindfullnesit kiin-

nostavat nyt enemmän kuin kos-

kaan, hän kertoo.

Tekemistä tosin riittää edelleen.

Mielenterveyden häiriöihin liittyvät

asiat kun koetaan edelleen vaikeik-

si esimerkiksi keskustelunaiheina.

– Ei oikein tiedetä, mitä sanoa

toiselle tilanteessa, jossa aihe liittyy

mielenterveyteen. Hansen itse bon-

gasi keväällä Hesarista mielestään

hyvän otsikon, jossa todettiin ny-

kyaikana monesti painettavan tur-

han herkästi kaasua, kun pitäisi pai-

naa jarrua.

– Jokainen, joka on kokenut

työuupumisen, sanoo, että olisi jo

paljon aikaisemmin pitänyt tehdä

itse jotain. Moni on todennut jäl-

keenpäin oikein toivoneensa sitä,

että joku olisi jo aiemmin sanonut

huomanneensa työtoverinsa tai lä-

heisensä uupumisen. Tässä koen tä-

män yrityskummien toiminnan

erittäin hyvänä ja tarvittavana. Se,

että joku ulkopuolinen sanoo asiat

ääneen, on tärkeää, koska niin on-

gelmasta tulee totta.

Hän muistuttaa myös, että ihmi-

sen oma keho on viisas. Se monesti

kertooensimmäiset signaalit siitä, et-

tä henkisesti kaikki ei ole kunnossa.

– Unettomuus, ruokahalumuu-

tokset ja pidempään jatkunut väsy-

mys ovat kaikki kehon keinoja huo-

mauttaa ongelmista. Siinä vaihees-

sa, kun ihminen alkaa luopua mie-

lihyvää tuottavista asioista, ollaan

jo selvästi vaikeuksissa.