Table of Contents Table of Contents
Previous Page  6 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 6 / 52 Next Page
Page Background

TiisTai 12. kesäkUUTa 2018

6

Pitkän linjan

possutilallinen

Auliksen yritys,

Äären Konepaja Oy

,

sekä hänen samalla tontilla seisova

omakotitalonsa sijaitsevat noin 10 ki-

lometrin päässä Punkalaitumen kes-

kustasta, aivan lähellä parhaillaan te-

keillä olevaa biokaasulaitosta. Sinne

ei ole matkaa Auliksen talolta kuin

pari kilometriä. Syy siihen, että reilun

1,5 miljoonan euron investointipää-

tös nousee juuri Punkalaitumella, liit-

tyy tiiviisti myös Auliksen aiempaan

uraan. Hän pyöritti itsekin pitkään

kotitilallaan isoa sikalaa, ja juuri sika-

loista saatava lanta on puolestaan tu-

levan kaasujalostamon keskeisin raa-

ka-aine. Possuja tilalla oli kasvatettu

jo Auliksen isän aikana, mutta suu-

rempaan kokoluokkaan niiden osal-

ta päädyttiin vasta 60-luvulla, jolloin

tilalla toteutettiin laajennus.

– Meillä oli sen seurauksena

60-luvulla noin 400 emakkopaikkaa,

mikä oli siihen aikaan Suomessa vie-

lä isoimpien joukossa, hän taustoit-

taa. Porsaita Aulis piti tämän vuosi-

tuhannen puolelle asti. Niitä saattai-

si olla tilalla vieläkin, mutta EU-sään-

nösten osalta tuli miehen ikä vastaan.

Maataloustukien yläikäraja poistet-

tiin vasta 2015.

Alkutahdit omista

häkeistä

Miehen konepajayrityksen, Äären

Konepajankäynnistyminen aikanaan

70-luvulla oli pitkälti jatkoa sikatila-

toimintaan. Koko konepajatouhu ni-

mittäin sai alkunsa siitä, ettämies pää-

tyi valmistamaan sikaloissa käytettä-

viä häkkejä. Ja kun niistä kerran teh-

tiin kerralla hyviä, alettiin niitä aika

pianmyydämyösmuille sikatilallisil-

le. Sikalahäkkejä yritys teki pitkään,

mutta lisääntynyt kilpailu teki niiden

valmistamisestamyöhemminkannat-

tamatonta. EtenkinSaksasta alkoi tul-

la markkinoille niin isoja toimijoita,

ettemme enää pystyneet kilpailemaan

hinnoissa niitä vastaan.

– Siinä vaiheessa me kuitenkin

toimme markkinoille erilaisia ruo-

kintalaitteita, jotka pitivät meidät

edelleen kannattavana yrityksenä.

Öljykriisi ohjasi tuotantoa

Tänä päivänä Aulis Äärin yritys on

erikoistunut säiliöiden valmistami-

seen. Ensitahdit sensuuntaisten tuot-

teiden rakentamiseen polkaistiin

käyntiin 70-luvulla, ja syy löytyi hy-

vin kaukaa Suomesta.1973 öljynvie-

jämaiden yhteistyöorganisaatio.

Opecin

pystyyn polkaisemat reippaat

hinnankorotukset ja niiden seurauk-

sena maailmalla syntynyt öljykriisi

kun pisti yrityksenmiettimään vaih-

toehtoisia lämmitysmuotoja.

– Teimme yhdessä toisen kone-

pajan kanssa esimerkiksi sellaisen

kantopannun, johon mahtui kerral-

la kymmenenkin kuutiota metsästä

kerättyjä kantoja poltettavaksi. Sii-

hen aikaan Suomessa raivattiin pal-

jon metsiä pelloksi, joten kannoista

ei ollut puutetta.

Monenmoista tuotetta

Tänä päivänä tuotteista kenties myy-

dyimmät farmarisäiliöt ovat olleet

tuotanto-ohjelmassa koko 2000-lu-

vun, ja niiden lisäksi valikoimaan

kuuluvat myös suorakulmaiset

maanpäälliset säiliöt, sekä niihin liit-

tyvät valuma-altaat ja erilaiset pump-

puvarusteet. Lisäksi konepajalla

työstetään myös vaihtolavoja ja lie-

tesäiliöitä ja suoritetaan oikeastaan

kaikenlaiset konepajan perustyöt.

Valttina laatu

Ideoita tuotantoon on haettu toistu-

vastimaailmalta. Esimerkiksi niitä si-

kalahäkkien mallia käytiin aikanaan

katsomassa Saksassa saakka, ja myös

säiliöihinonkäyty tutustumassa eten-

kin Tanskassa, joka on puolestaan ol-

lut biokaasulaitosten osalta yksi maa-

ilman ykkösistä. Yrittäjän mukaan

tuotteen laatu on ollut aina heidän

valttikorttinsa. Käytössä on ollut jo

pidemmän aikaa esimerkiksi Ameri-

kassa patentoitu menetelmä, jonka

myötä säiliöille niin kovin kriittisen

tärkeä hitsaussauma voidaan tehdä

erittäin korkealaatuisesti ja tarkem-

min kuin mihin käsipelillä voitaisiin

päästä. Etuna on sekin, että tuotteet

on heillä tehty aina vähän paksum-

masta metallista.

– Kun etenkin pienissä säiliöissä

yleinen standardi on kolme milliä,

on meillä säiliöt tehty aina viiden

millin levyistä.

Viime vuoden

surkea sato näkyy

Yrityksen asiakkaina ovat tällä hetkel-

lä pääasiassamaanviljelijät ja urakoit-

sijat. Kesä onperinteisesti kiireempää

aikaa, mutta tänä vuonna talvi on ol-

lut vielä tavallistakin hiljaisempi.

–Viime vuoden surkea sato on ol-

lut syy tähän talvikauden tavallista-

kin hiljaisempaan menekkiin, mutta

toisaalta nyt kesän korvalla tilauksia

on jälleen saatu ihanmukavasti. Janii-

tä odotellaanmerkittävästi lisäämyös

heinäkuussa Oripään lentokentällä

järjestettävästämaatalousnäyttelystä,

jossa konepaja aikoo olla mukana.

– Ylipäätään nämä

Agrimessut

Virallisen eläkeiän Aulis Ääri

saavutti jo vuonna 1993, mikä

tarkoittaa sitä, että hän olisi saat-

tanut olla eläkkeellä jo 25 vuot-

ta. Hän ei kuitenkaan suunnitte-

le vielä nytkään mitään varsi-

naista eläkettä.

– Kyllä se on tämä työn mie-

lenkiinto, mikä on saanut minut

jatkamaan. Olen aina nauttinut

siitä, että saan olla mukana ke-

hittämässä uutta, ja lisäksi edel-

leen onnistumiset antavat valta-

vasti virtaa

Paljon on muuttunut elämä

ja työntekokin näin pitkän ihmi-

selämän aikana. Auliksen aloit-

taessa maanviljelyksen ei moot-

toreita pahemmin ollut käytös-

sä kauratoimisia lukuun otta-

matta.

– Kyllä minä hyvin muistan

sen kun äestä vedettiin kahdella

hevosella. Nykyäänhän pelkäs-

tään se äes on varmasti kymme-

nen kertaa leveämpi, hän kertoo.

Auliksen omassa elämässä ta-

pahtui suuri muutos kahdeksan

vuotta sitten, kun hänen vai-

monsa,

Saimi Ääri,

menehtyi.

Yhdessä oli kuljettu pitkä mat-

ka, sillä naimisiin nuori pari oli

mennyt jo 50-luvulla. Vaimo te-

ki uransa aivan eri hommissa,

nimittäin politiikan parissa. Hän

on jäänyt historiaan paitsi Suo-

men ensimmäisenä naispuolise-

na kunnanvaltuuston puheen-

johtajana myös neljä kautta

eduskunnassa istuneena kansan-

edustajana ja Suomen ensim-

mäisenä naispuolisena kunnal-

lisneuvoksena.

Presidentti muisti

lainatut kalvosinnapit

Aulis on itse paljasjalkainen

punkalaitumelainen, ja kotikin

on sijainnut samalla tontilla nyt

jo sen 90 vuotta. Kaikkea kehi-

tystä kotipitäjässään hän ei ole

seurannut hyvillä mielin. Eten-

kin maaseudun ja pienempien

kylien autioituminen on ollut vä-

hän liiankin selvästi havaittavis-

sa omassa naapurustossa. Mie-

hen entinen lähikoulukin on hil-

jentynyt jo vuosia sitten. Kurio-

siteettinamainittakoonmuuten,

että Auliksen luokkatoverina oli

aikanaan tuleva presidentin rou-

va eli

TellervoKoivisto,

joka yh-

dessä

Maunon

kanssa säilyi per-

heystävänä myöhemminkin.

Hauska yksityiskohta on sekin,

että Aulis lainasi Koiviston häis-

sä häähumussa omansa kotiin

unohtaneelle, tulevalle presiden-

tille kalvosinnapit.

– Myöhemmin kun Mauno

oli

Suomen Pankissa

hommissa,

hän eräässä tilaisuudessa jo kau-

kaa nosti kätensä ja näytti mi-

nulle, että nyt oli omat napit mu-

kana, Aulis hymyilee.

Pidetty henkilö

Kun ihminen on elänyt samassa

kunnassa 90 vuotta, selvä on, et-

tä siinä on ehtinyt jomuodostua

omalle kylälle tuttuja vähän

enemmänkin. Tämän vahvistaa

myös

Seija Huotari.

Hän on it-

sekin jäänyt leskeksi jo pidempi

tovi sitten, ja autellut Aulista Sai-

mi-rouvan kuoleman jälkeen

niin yrityksen paperitöiden kuin

kotiaskareidenkin kanssa.

– Aina kun menemme esi-

merkiksi kauppaan, niin paljon

siellä on tuttuja. Kyllähän Aulis

on täällä kylällä erittäin pidetty

ihminen. Hän on hyvin ihmislä-

heinen ja erittäin vaatimaton ja

lämminhenkinenmies, Seija ke-

huu ystäväänsä.

– Senkin olenhuomannut, et-

tä aikamonelle paikalliselle nuo-

relle Aulis on aikanaan tarjon-

nut sen elämän ensimmäisen

työpaikan kesäisin tilalla. Vasta

äsken yksi mies tuli kaupassa ke-

humaan, että oli aikanaan kesä-

tienestillä ostanut itselleen sen

ensimmäisen moponsa.

Syntymäpäiviä

juhlittiin vähän

isommalla porukalla

90-vuodenmerkkipaaluaanAu-

lis vietti kotioloissa. Tarkalleen

ottaen juhlat pidettiin viime lau-

antaina, ja ilmoitus niistä jul-

kaistiin paikallislehdessä. Aivan

pikkupiirissä pitkän linjan yrit-

täjä ei juhlinut, sillä pitopalve-

lun arvionmyötä ruoat varattiin

ainakin sadalle hengelle.

Entäpä sitten tulevaisuus?

Sen suhteen 90-vuotias yrittäjä

vähän toppuuttelee.

– Tässä iässä kun mennään,

ei paljon tulevaa suunnitella,

mutta tätä yritystä minä haluan

jatkaa niin pitkään kuin vain ter-

veys kestää, hän tuumaa. Ja sen

verran hyvässä vedossa Aulis

tuntuu olevan, että se saattaa ol-

la vielä hyvinkin pitkään. Viime

vuonna miehelle tehtiin leikka-

us, mutta siitäkin hän on toipu-

nut hyvin.

Yrittäjäveteraani ei ole

luopumassa yrittämisestä vaikka

kesäkuussa mittariin

tuli jo 90 vuotta

AULIS ÄÄRI

on kirjaimellisesti pitkän

linjan yrittäjä. Kesäkuussa mies juhli

90-vuotista elämänpolkuaan, mutta

miehen perustama konepaja työllistää

häntä edelleen. Konepaja sijaitsee sa-

malla tontilla oman omakotitalon

kanssa. Se onkin ollut miehen asuin-

paikka läpi koko elämän, sillä se on

myös hänen syntymätilansa.

Punkalaitumen Kanteenmaalla koko elämänsä asuneen

Aulis Äärin omakotitalon eräällä seinällä roikkuu monien

taulujen joukossa myös Yrittäjien Timanttiristin luovutuk-

sesta kertova plakaatti. Se on päivätty vuodelle 2008.

Kyseinen merkin saamiseen vaaditaan 30 vuoden yrittäjä-

kokemus. Se on erittäin kunnioitettava saavutus, mutta jos

mukaan laskettaisiin myös maatalousyrittäjänä toimitut

vuodet, oltaisiin jo ihan eri sfääreissä. Ne hommat Aulis

maatilan kasvattina aloitti jo poikasena. Ja niistä vuosista

on todellakin jo tovi, sillä viime viikonloppuna yrittäjän

synttärikakusta puhallettiin jo komeat 90 kynttilää.

PERUSSÄILIÖT JA

valuma-altaat ovat

tänä päivänä pääosa tuotannosta. Ku-

vassa oleva tuote on valmis maailmal-

le lähtemiseen. Varastoida valmiit tuot-

teet voi aivan yhtä hyvin ulkona, sillä

niiden pitää arjessa kestää aika paljon

haastavampiakin olosuhteita.

ovat olleet meille hyvin kannattavia

paikkoja kaupallisesti.

Lamoista kuivin jaloin

Lamakaudet, joita niitäkin on mah-

tunut näin pitkään uraan jo useam-

pi, eivät ole olleet heille mitään to-

taalisia shokkeja. 90-luvun lamassa

apua oli siitä, että tuolloin yritykses-

sä oli vielä voimakkaasti sikatalout-

ta. Tämä tuoreempi finanssikriisiä

seurannut taantuma puolestaan ei

ole sekään aiheuttanut mitään järi-

syttävää hiljentymistä, joskin mies

myöntää, että kokonaisuudessaan

menekki on ollut koko alalla lasku-

suunnassa. Se lienee seurausta siitä,

ettämaanviljelijöiden kokonaismää-

rä on Suomessa jatkuvasti laskenut,

ja varsinaiset pientilat ovat nykyään

liki uhanalainen laji.

Teksti ja kuvat:

VILLE KULMALA

Eläkeiässä jo

neljännesvuosisadan