Table of Contents Table of Contents
Previous Page  5 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 5 / 52 Next Page
Page Background

TiisTai 12. kesäkUUTa 2018

5

T

ässä jutussa ei ole tarkoitus pu-

hua tuosta ilmiöstä, mutta sa-

malla internetilmiöstä tutulla

nimellä toimii myös pirkanmaalai-

nen

KuntienHankintapalvelut KuHa

Oy

. Sen toiminta keskittyy nimensä

mukaisesti julkisten hankintojen te-

koon, ja vieläpä niin, että niissä huo-

mioitaisiin mahdollisimman hyvin

myös mikro- ja pk-yrityssektori. Sen

toimintaa meille avaa seuraavassa

kirjoituksessa yrityksen toimitusjoh-

taja

Petri Mäkinen

.

KuHan tausta onmuutenhuomat-

tavasti nettimeemiä vanhempaa pe-

rua, sillä Tampereen seitsemässä ke-

hyskunnassa, Kangasalalla, Lempää-

lässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalas-

sa, Vesilahdella ja Ylöjärvellä hankin-

toja on tehty yhteisesti jo vuodesta

2006. Koska kunnilla onhankintalain

mukainen velvoite kilpailuttaa han-

kintansa, nämä kunnat ovat perusta-

neet sitä varten toimijan, KuHan.

Kuudenkunnanyhteishankintayksik-

könä aloitti toimintansa 1.9.2006

HankintatoimistoKuHa. Sen seuraa-

jana jatkoi osakeyhtiömuotoinen toi-

mijaKuntienHankintapalvelut KuHa

Oy, johon Hankintatoimisto KuHan

toiminta siirtyi liikkeenluovutuksella

30.3.2011. SamallaOrivesi tuli seitse-

mäntenä kuntana mukaan yhtiöön.

Kehyskuntien omistama

Kehyskunnat omistavat yhtiön asu-

kaslukujensa suhteessa, muita omis-

tajia voittoa tavoittelemattomalla yh-

tiöllä ei ole. Julkisten hankintojen

asiantuntijaorganisaationa KuHan

tehtävänä on tuottaa ja kehittää

omistajilleen niiden tarpeiden mu-

kaisia hankintapalveluja ja siten

kaikkien kehyskuntien pitäisi saada

taloudellista lisäarvoa toiminnasta.

Yksi yrityksen keskeisimmistä han-

kintapalvelumuodoista on omistaja-

kuntien yhteishankintojen kilpailut-

taminen. Useinhan ajatellaan, että

mitä suurempi on kilpailutettava ko-

konaisuus, sitä edullisemmat hinnat

ja paremmat palveluehdot saadaan.

Mutta aivan koko totuus se ei ole.

Kokoluokka ei suinkaan

aina ratkaise

Hankinnoissa suuri ei useinkaan ole

se kaunein, aloittaa toimitusjohtaja

Petri Mäkinen KuHasta.

– Toki on olemassa markkinoita

tietyissä tavaroissa ja palveluissa, var-

sinkin bulkkituotteissa, joissa on

vain valtakunnallisia tarjoajia, kun

julkisten hankintojenmarkkinat ovat

paikallisesti näivettyneet ja kyseisten

tuotteiden kilpailutukset valuneet

suurille yrityksille. Silloinkin pitäisi

kuitenkin saada riittävästi aitoa kil-

pailua, edullisempia hintoja ja mui-

ta skaalaetuja muun muassa proses-

sikulujen alentumisen myötä.

– Esimerkiksi näiden seitsemän

KuHa-kunnan yhteinen asukasluku,

yli 153 000 asukasta, takaa lähtökoh-

taisesti aivan riittävän volyymiedun

hankintoihin, jolloin suurempi ko-

konaisuus jopa vähentäisi tarjoajien

määrää ja kilpailua entisestään. Jo-

kainen varmasti ymmärtää, mitä sii-

tä seuraa, kun markkinat valuvat ai-

van liian harvojen tarjoajien käsiin.

Hyvä kysymys

KunKuHa on omistajakuntiensa yh-

teishankintayksikkö, eikö sen pyrki-

myksenä sitten olekaan näiden kun-

tien yhteisillä suurilla volyymeilla

tuottaa edullisia hankintoja kunnil-

le? Toimitusjohtaja Mäkinen myön-

tää, että kysymys on ihan relevantti.

– Ehdottomasti haluamme tuot-

taa kaikissa hankintapalveluissam-

me hyötyjä kunnillemme. Kuntiem-

me tarve julkisten hankintojen suh-

teen on olemassaolomme 12 vuote-

na kuluessa kuitenkin muuttunut

melkoisesti. Varsinkin parin viime

vuoden aikana on yhä tärkeämmäk-

si noussut pyrkimys, että omassa

kunnassa sijaitsevat yritykset osallis-

tuisivat useammin kuntaa koskeviin

tarjouskilpailuihin, Mäkinen kertoo

ja huomauttaa että kyseinen näke-

mys tuntuu olevan tällä hetkellä hy-

vin vahva kaikissa kehyskunnissa.

–Sinänsähänhankintalaki eimah-

dollista yhdenkään tarjoajan suosi-

mista tai syrjimistä, olipa sitten ky-

seessä paikallinen tai EU:n äärialueil-

ta tuleva toimittaja, vaan tarjoajien ta-

sapuolinen ja syrjimätön kohtelu läpi

hankintaprosessin on kiveen hakattu

periaate julkisissa hankinnoissa.Mut-

ta hankintalaki ei millään tavalla es-

tä, etteikö hankinnassa voi mahdol-

listaamyös pienempienyritystenosal-

listumista tarjouskilpailuihin.

Leijonanosa yrityksistä

on mikroyrityksiä

Mäkinen korostaa sitäkin, että vuo-

den 2017 alusta voimaan tullut uu-

distunut hankintalaki nimenomaan

tuo hankkijalle velvoitteen, että han-

kinnoissa olisi mahdollistettava

pk-yritysten osallistuminen tarjous-

kilpailuihin. Tämä periaate tulee

EU:n tasolta hankintadirektiiveistä,

joten koko EU:n tasolla tiedostetaan,

että julkiset hankinnat eivät saa ka-

rata liian suurten yritysten käsiin.

–MeKuHassa ja kehyskunnissam-

me toimimme juuri tuon hankinta-

lain periaatteenmukaisesti ja vielä si-

ten, että hankintoihimme pääsisivät

osallistumaanpk-yritysten lisäksimi-

kroyritykset, toimitusjohtaja huo-

mauttaa. Kyseessä ei ole mikään nap-

pikauppa, sillä koko Suomen yritys-

kannasta peräti 94,5 prosenttia on ni-

menomaan mikroyrityksiä.

– Ja nimenomaan niitä myös ha-

luamme tarjouskilpailuihimme mu-

kaan. Tämänmyötämyös paikallisilla

tarjoajillaonaiempaaparemmatmah-

dollisuudet sekä osallistua että myös

menestyä tarjouskilpailuissakuntiem-

me alueella, hän vakuuttaa. Käytän-

nössä edellä mainittu lause tarkoittaa,

että pääsääntöisesti KuHa jakaa kun-

tiemme yhteisiäkin hankintoja pie-

nempiin osiin esimerkiksi kunnittain.

– Tämän ansiosta tarjoaja voi tar-

jota halutessaan vaikka ainoastaan

yhtä kuntaa koskevaa osaa. Tärkeää

on, että aina hankintaa suunnitelles-

samme teemme kuntiemme tarpei-

den selvittämisen lisäksi myösmark-

kinakartoitusta useammalta toimit-

tajalta, jotka muuten hyvin usein

ovat juuri paikallisia toimijoita.

Itsekin mikroyritys

Tällainen hankintojen jakaminen

pienempiin osiin onmyös luontevaa

toimintaamme ja sopii hyvin profii-

liimme, koska omistajamme ovat

kaikki keskisuuria tai pienehköjä

kuntia, ja viisi henkilö työllistävä Ku-

Ha myös itsessään siis mikroyritys.

– Toisaalta on todettava, että Ku-

Han näkökulmasta kaikki seitsemäs-

sä omistajakunnassamme sijaitsevat

yritykset ovat ”omiamme” ja toki

myös Tampereella toimivat yritykset

kuuluvat samaan seutuun, mies

myöntää. Tämän lähestymistavan pi-

täisi tosin sopia varsin hyvin myös

FAKTA

AKTIIVIMALLI

tarkoittaa sitä, että työttömän

työnhakijan on 3 kk:n tarkaste-

lujakson aikana täytettävä niin

sanottu aktiivisuusedellytys, jot-

ta etuutta maksetaan täysimää-

räisenä. aktiivisuusedellytyksen

täyttämiseksi on tehtävä 18 tun-

tia palkkatyötä, ansaittava yritys-

toiminnassa yhteensä vähintään

241,04 euroa tai oltava viisi päi-

vää Te-toimiston työllistymistä

edistävässä palvelussa.

Työvoima- ja yrityspalvelujen

alueellisessa kokeilussa

(1.8.2017–31.12.2018) Tampe-

reen kaupunki ja yhdeksän muu-

ta Pirkanmaan kuntaa vastaavat

niiden työnhakijoiden työllisyys-

palveluista, jotka ovat oikeutet-

tuja kelan maksamiin työttömyy-

setuuksiin (työmarkkinatuki tai

peruspäiväraha). kokeilussa

haetaan vaikuttavia ja asiakas-

lähtöisiä toimintamalleja työllisy-

ydenhoitoon.

Tampereen kaupungin työlli-

syyspalvelut vastaa asiakasoh-

jauksesta ja palvelujen tuottami-

sesta työnhakijoille ja työnanta-

jille. Työnantajien palveluihin

kuuluu muun muassa erilaisia

tapahtumia yrityksen kehittämi-

seen ja rekrytointihaasteisiin liit-

tyen, yrityskoordinaattorin palve-

lut sekä työllistämisen rahalliset

tuet. Lisätietoa:

www.tampere.

fi/tyollisyyspalvelut

Work Pilots on mobiilisovel-

lus, jonka avulla työ ja työntekijä

kohtaavat nopeasti ja joustavas-

ti. sovelluksen avulla myös palk-

kaamiseen liittyvä byrokratia hoi-

detaan työnantajan puolesta.

Work Pilots toimii valtakunnalli-

sesti sen avulla keikkatyötä voi-

vat tarjota yritykset, muut organi-

saatio ja kotitaloudet.

paikallisille yrityksille.

– Se, että yritys pystyy osallistu-

maan myös naapurikuntien kilpai-

lutuksiin yksinkertaisesti lisää yksit-

täisen yrityksen tai yrittäjänmahdol-

lisuuksia, kun ei olla pelkästään yh-

den kunnan kilpailutuksen varassa.

– Tässäkin mielessä seudullisuus

hankinnoissa näin toteutettuna, jaet-

tuna hankinnat pienempiin kokonai-

suuksiin esimerkiksi juuri osatarjo-

ukset hyväksymällä pitäisi lisätä kun-

tiemme elinvoimaisuutta.

Nousukausi luo

mahdollisuuksia

Nousukausikin näkyy.

– Talouselämän piristyminen,

noususuhdanne ja samallamyös kun-

tien parantunut taloudellinen tilanne

nostavat jälleenkerranhankinnoissa-

kin pintaan tiettyjä arvoja, kuten vas-

tuullisuus, ympäristö- ja sosiaaliset

näkökulmat, innovatiivisuus, vaikut-

tavuus, lähiruoka janiinedelleen,Mä-

kinen listaa. Hän huomauttaa, että

hankintoja tekevän kannalta nämä

asiat ovat hankintalain tarjoamia

mahdollisuuksia, joita kannattaa eh-

dottomasti huomioida.

– Kuitenkin on korostettava, että

aina on hankintakohtaisesti huolel-

lisesti selvitettävä ja harkittava, mitä

näistä arvoista kannattaa käyttää

hankinnassa ja miten, jotta voidaan

päätyä aidosti hyvään hankintaan.

Maakuntauudistus on

kysymysmerkki

Sen Mäkinen myöntää suoraan, että

maakuntauudistuksen läheisyys ja

siihen liittyen vielä monenkin asian

toteutuksen epäselvyys ja ratkaise-

mattomuus luovat tällä hetkellä var-

joaan sekä kunnille että yrityksille.

– Valtakunnantasollakin tulee

olemaan suurta merkitystä sillä, mi-

ten esimerkiksi uudet suurtoimijat,

maakunnat, hankintojaan aikanaan

toteuttavat, hän tiivistää. Toisaalta

KuHan näkökulmasta maakuntauu-

distuksella ei pitäisi olla kovinkaan

suurta vaikutusta.

–Ei kun ajatellaanomistajakuntien

hankintojen sitä kokonaisuutta, jota

KuHatoteuttaa.KuHalletärkeäasiasen

kaikissahankintapalveluissaonpaikal-

listen olosuhteiden huomiointi ja kil-

pailuolosuhteiden hyväksikäyttö niin,

että seudunyrityksetmahdollisimman

runsaasti ja yhä laajemmin pääsisivät

osallistumaanhankintoihin,myösmi-

kroyritykset, Mäkinen alleviivaa.

– Juuri siinä suhteessaKuHa poik-

keaa merkittävästi muista yhteishan-

kintayksiköistä, että sille ovat erityi-

sen tärkeitä pyrkimykset yhteishan-

kintojen jakamiseen ja paikallisuuden

huomioimiseen. Nyt ja jatkossa.

Teksti:

VILLE KULMALA

kuvat:

KuHa

KUVASSA ON

KuHa-hammastikku-malli. Toimitusjohtajan mukaan se on seuraus-

ta Kangasalla järjestetystä kunnan ja yrittäjien hankintainfoillasta marraskuussa

2016. – Olin siellä puhumassa näistä jutuista ja esitykseni aikana paikallinen yrit-

täjä Kulttuuripuuma pani pyydyksen liikkeelle ja tuli heittämään idean KuHa-ham-

mastikuista. Kun asiaa hieman hiottiin, syntyi tuollainen hammastikkusetti.

TÄLLÄ PORUKALLA

KuHan toimintaa pyöritetään. Vasemmalta alkaen kuvassa

ovat Mervi Haataja, Kaisa Kokkonen, Petri Mäkinen, Minna Kitusuo ja Seija Rantala.

Pari vuotta sitten kukaan sosiaalista mediaa Suomessa

päivittäin käyttävä ei voinut olla huomaamatta niin sanot-

tuja kuha-meemejä. Idea oli varsin simppeli ja lähtöisin

puhekielestä. Käytännössä meemissä esitettiin lause,

jossa on sana kuha, eli puhekielen muoto sanasta kunhan.

Esimerkkinä toimikoon on kuva, jossa kuhalla on varaanin

pää, ja kuvatekstissä lukee Kuha on varaani mikäs siinä,

joka taas on puhekielen muoto lauseesta Kunhan on varaa,

niin mikäs siinä.

Ei sen väliä mitä hankkii,

KuHa kilpailuttaa