Table of Contents Table of Contents
Previous Page  4 / 44 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 4 / 44 Next Page
Page Background

TiisTai 7. maalisKUUTa 2017

4

K

uten todettua, sote on söpö,

mutta auta armias kun perään

asetetaan toinen sana – uudis-

tus. Tuntosarvet nousevat välittömäs-

ti, kuten kuuluukin. Ovathan muutos

aina asia, joka jo kehityshistoriallisista

syistä aiheuttaa meissä homo sapien-

seissa taistele tai pakene -reaktion.

Sote-uudistus on tiiviisti liitokses-

sa toiseen merkittävään muutokseen

elimaakuntauudistukseen. Jos oikais-

taan vähän mutkia, kyse on siitä, että

kaikki päätäntävalta sosiaali- ja terve-

ysasioissa siirtyy kunnista ja kaupun-

gista maakunnille. Ne aloittavat toi-

mintansa 2019 alussa jamuodostavat

tuolloin kolmannen hallintoportaan

kuntien ja valtion väliin. Maakunta-

päättäjät valitaan ensi tammikuussa,

sillä historian ensimmäiset maakun-

tavaalit järjestetään presidentinvaali-

en yhteydessä. Nyt järjestettävissä

kuntavaaleissa ei siis sote-asioihinvai-

kuteta pätkän vertaa – suoranaisesti.

Piiiiitkä juoksu

Sosiaali- ja terveys- tai kunta-asioi-

den päivittämistarve ei ole nyt nous-

sut tapetille ensimmäistä kertaa. Ja

vaikka tuntuu olevan trendikästä

haukkua hallitusta, tässä asiassa voi-

daan Sipilän joukkueelle antaa kii-

tosta siitä, että ainakin on päästy liik-

keelle. Sekin on edistystä. Samaa

asiaa on puntaroinut moni hallitus,

ja vaikka kyseessä ei erityisen rakas

lapsi tunnukaan olevan, nimiäkin sil-

le on vuosien saatossa siunaantunut

aikamonta. Esimerkiksi Paras-hank-

keessa tavoite oli perimmiltään sa-

ma. Potkua touhuun on antanut

myös se motivaattoreista tehokkain

eli pakko. Velkaantuvassa Suomessa

tehokkaampia toimintamalleja on

pakko ottaa käytäntöön, muuten lop-

puu raha. Tahtotilaa lisää Suomen

vanhentuminen. Tukan harmausas-

te tuppaa olemaan suoraan verran-

nollinen hoidon tarpeeseen. Suomen

velkaantuminen, vähenevät verotu-

lot ja sote-menojen kasvu kun olisi-

vat yksittäisinäkin isoja haasteita.

Nyt ne rysähtävät päälle yhtä aikaa.

Nyt on paatilla kokoa

Itse tavoite on simppeli: Valtiollisen

alueuudistus.fi-

informaatiosivun vi-

deokin toteaa, että sosiaali- ja ter-

veyspalveluiden uudistus tarvitaan,

koska moni asia voitaisiin tehdä ny-

kyistä fiksummin ja tehokkaammin.

Toisaalta tavoite on myös erittäin

kunnianhimoinen. Mitä isompi lai-

va on, sen vaikeampi sitä on kääntää.

Nyt paattina on koko maa ja 5,5 mil-

joonaa ihmistä. Ja koskame puhum-

Sana itsessään on symppis. Siis sote. Vähän kuin naapurin Pena tai Masa. Ei millään

muotoa virallinen, vaan helposti lähestyttävä. Ja yleinenkin se tuntuu olevan. Vai

koska muistat katsoneesi uutiset ilman mainintaa sotesta. Toisaalta hyvä, että

puhetta piisaa. Terveys- ja sosiaaliasiat koskettavat meistä jokaista, ja niihin

liittyvää toimikenttää ollaan nyt remontoimassa perustuksia myöten.

Nämä asiat aiheuttavat vielä huolia

Yrittäjäjärjestössä käynnissä olevaa

sote-uudistusta on seurattu tarkalla

silmällä, sillä se koskettaa kouriin-

tuntuvasti monen yrittäjän arkea.

Väliraportit ovat olleet rohkaisevia,

mutta maaliin on vielä matkaa. Juu-

ri nyt eletäänkriittisiä aikoja. Kevään

aikana tehdään linjanvetoja, jotka

määrittelevät pitkälti sen, millaista

sote-alan yrittäminen tulevaisuuden

Suomessa on. Yrittäjiennäkövinkke-

listä vaihtoehdot ovat kovin synkäs-

tä hyvinkin valoisaan.

Kaikkiaan sosiaali- ja terveysala

tarjoaa työtä tällä hetkellä yli 380 000

suomalaiselle. Se on Espoon ja Tam-

pereen yhdistelmän verran populaa.

Ja vaikka julkisen sektorinosuus työ-

paikkojen määrässä on dominoiva,

ei yrityksiäkään parane unohtaa.

Suomessa oli vuoden 2015 tilastojen

mukaan lähes 19 000 yksityistä so-

te-alan toimijaa, joissa työskentelee

noin 70 000 ihmistä. Pelkästään Pir-

kanmaan alueella toimii 1 850 so-

te-alan yritystä.

Järjestäminen ja

tuottaminen eriytetään

Se siis tiedetään, että sote-palvelui-

den järjestäminen siirtyy jatkossa

kunnilta ja kuntayhtymiltämaakun-

tiin. Oleellisin ero vanhaan on, että

maakunnilla on jatkossa järjestä-

mis-, mutta ei tuottamisvastuuta so-

siaali- ja terveysalanpalveluista. It-

se asiassa ne on pakostakin eriytet-

tävä toisistaan. Palveluja voi tuottaa

maakunnan omistama liikelaitos it-

se tai se voi hankkia palveluja muil-

la keinoin, kuten järjestöiltä, yrityk-

siltä ja asiakasseteliä tai henkilökoh-

taista budjettia käyttämällä. Suora

valinnanvapaus koskee perustason

palveluja, joita tuottavat sote-kes-

kukset. Niitä voivat omistaa maa-

kunta, yksityiset yritykset tai järjes-

töt. Pelisäännöt ovat kaikille samat.

Asiakas valitsee, minkä sote-kes-

kuksen asiakkaaksi haluaa, ja hänel-

tä perittävä asiakasmaksu on sama

kaikissa sote-keskuksissa. Mittakaa-

vaa antaa, että siinä missä nyt val-

tion ja kuntojen ulkopuolisten so-

te-hankintojen osto-osuus on noin

kolme miljardia euroa, on sen arvi-

oitu muutoksen jälkeen nousevan

noin 22 miljardia euroa.

Valinnanvapaus on

kaiken A ja O

Ja tästä päästäänkin yrittäjien kan-

nalta asian ytimeen – valinnanva-

pauteen. Selailemalla järjestön kan-

nanottoja ja tiedotteita viimeisen

vuoden ajalta, selväksi käy, että juu-

ri valinnanvapaus on alusta asti ol-

lut

Suomen Yrittäjille

se muutoksen

lähtökohta numero yksi. Näkökul-

man vahvistaamyös Suomen Yrittä-

jien elinkeinoasioiden päällikkö

Susanna Kallama.

–Valinnanvapaus on sote-uudis-

tuksen muutosvoima. Se tuo so-

te-alalle tervettä kilpailua ja paran-

taa saatavuutta. Ihmiselle se antaa oi-

keuden vaikuttaa omaan hoivaansa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että

yksityisten tuottamat terveyspalvelut

ovat jatkossa kaikkien kansalaisten

käytössä.TarkalleenottaenSuomion-

kin ollut tämän asian suhteen Poh-

joismaiden mittakaavassa outolintu,

sillä muissa Skandinavianmaissa va-

linnanvapaus on otettu käyttöön jo

aikaisemmin. Sekin antaa uskoa, että

Ruotsissa vastaava valinnanvapaus

synnytti aikanaan lyhyessä ajassa 800

aivan uutta yritystä.

Kokonaisuus ratkaisee

Kallaman mukaan myös Suomessa

uskotaan uudistuksessa olevan kas-

vupotentiaalia paitsi ihka uudelle lii-

ketoiminnallemyös jo olemassa ole-

vien sote-alan yritysten liiketoimin-

nan vauhdittamiseen. Tämä ei tosin

ole ainoa syy, miksi yrittäjäjärjestös-

sä muutos saa kannatusta. Kallama

vakuuttaa, että järjestössä on katsot-

tu asiaa kokonaisuuden vinkkelistä.

Esiin nousee kaksi selkeää teemaa.

– Suurin osa julkisesta rahoituk-

sesta kuluu sote-palveluihin, joten

nykyistä toimintaa on pakko kehit-

tää. Jos näin ei tehdä, tarkoittaa se

entistä suurempaa julkista rahantar-

vetta eli käytännössä vieläkin kor-

keampia veroja. Se tuskin on yhden-

kään yrityksen tai kansalaisenkaan

toive, Kallama julistaa. Toinen yrit-

täjäjärjestölle tärkeä seikka on, että

laadukkaiden sote-palveluiden pa-

rissa pidetään koko Suomi.

– Mahdollistamalla myös pie-

nempien yritysten toiminta, pysty-

tään sote-palveluita jatkossakin tar-

joamaan myös pienemmillä paik-

kakunnilla. Tämä on jäsenyritys-

temme toimintaedellytysten kan-

nalta avaintekijä.

Tervetullut kirittäjä

Kallama näkee valinnanvapauden

muutosvoimana ja ainoanamahdol-

lisuutena siihen, että nyt sote-alaa

hallitseva julkinen monopoli saa-

daan avattua.

–Tähänasti yksityisen tuotannon

mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty

tarpeeksi. Muutos tuo selkeyttä, jo-

ka hyödyttää asiakkaita ja helpottaa

yritystoimin-

nan harjoitta-

mista olennai-

sesti, hänaloittaa

ja lisää, että julki-

senpalvelunkirittämi-

nenonmyös palvelunkäyttä-

jän etu.

– Kuten useat tutkimuk-

set todistavat, terve kilpailu ja

kustannusten läpinäkyvyys saa-

vat myös julkisen sektorin toimi-

maan paremmin, hän jatkaa ja nos-

taa voittajien joukkoonmyös yhteis-

kunnan ja sen talouden.

– Kun palveluntuottajina ovat

paikallisesti toimivat yritykset, jää-

vät myös rahat maakuntaan.

Vielä on mutkia matkassa

Kaikkia yksityiskohtia sote-uudis-

tuksen suhteen ei ole lyöty lukkoon,

joten maaliin on vielä matkaa. Ja

vaikka selvityksessä on toistaiseksi

pitkälti kompattu yrittäjien avaintee-

sejä, yrittäjien joukoissa tulevaan

muutokseen suhtaudutaan varovai-

sen optimistisesti. Etenkin heitä pe-

lottaa kaksi skenaariota, joista toi-

nenon julkisen sektorin suosiminen

ja toinen kansainvälisten yritysjät-

tien epäreilu kilpailu esimerkiksi ve-

roparatiiseja hyödyntämällä.

– Nyt ehdotetut raamit ovat hy-

vät, mutta edelleen kokonaisuudes-

sa riittää valitettavasti myös todella

isoja vaaranpaikkoja, Kallama taus-

toittaa. Hän muistuttaa, että nykyi-

sen lakiluonnoksennojallamaakun-

nalle on annettu toteuttamistavan

suhteen valtavasti päätäntävaltaa.

– Tekemällä vääränlaisia päätök-

siä, maakunnalla on mahdollisuus

tuhota paljon, Kallama pohtii.

me kaikista verovaroin rahoitettujen

sosiaali- ja terveyspalveluiden nyky-

aikaistamista, to do -lista ei ole ly-

himmistä päästä. Uusiksi menevät

niin neuvolat, terveyskeskukset, sai-

raalat kuin esimerkiksi lastensuoje-

lu, vammaispalvelu sekä vanhusten

kotipalvelut.

Lähipalvelut eivät vähene

Se edellä mainittu fiksuus ja tehok-

kuus tarkoittaa myös alueellista ta-

sa-arvoisuutta. Fakta on, että eri kun-

tien asukkaat eivät saa nyt tasapuoli-

sesti palveluita. Muutoksessa parhaat

toimintamallit ja -tavat on tarkoitus

saada käyttöön koko maassa. Nähtä-

väksi jää, onko kyse vain puheesta,

mutta lähipalveluiden luvataan jopa

lisääntyvän, joskin se varmasti tar-

koittaa yhä enemmän liikkuvia, digi-

taalisia tai kotona annettavia palve-

luita. Tähän asti kaikki on varsin sel-

vää. Aikalailla koko Suomi lienee sa-

maa mieltä siitä, että jatkossakin so-

siaali- ja terveysasioissa tärkeää ja ta-

voiteltavaa on vähintään nykyisen

palvelu- ja laatutason säilyttäminen,

mielellään sen parantaminen. Ja sitä

kautta pääsemmekin astetta vaikeam-

paan kysymykseen – miten?

Teksti ja kuva:

VILLE KULMALA

SOTE

TULEE,

ONKO KUKAAN

VALMIS?

Maakunnilla on iso rooli

Maakuntahallinta tekee lakimuu-

toksenvalossa esimerkiksi päätök-

sen sote-keskuksilta vaadittavasta

palveluvalikoimasta. Halutessaan

maakunta voisi siis rajata sote-kes-

kukset pelkästään isojen toimijoi-

den pelikentäksi.

–Valmistelussa pitäisimuistaa,

että sote-tuotannon organisoin-

nissa lähdettäisiin ensisijaisesti

niin, että huomioitaisiin kustan-

nustehokkuus ja vertailtavuus ja

oma rooli tuottajana eriytettäisiin.

Tähän vaaditaanmaakunnan val-

mistelijoilta vastuuta, Kallama

kertoo ja huomauttaa, että tärkeää

olisikinnyt saada yrittäjätmukaan

asiaa pohtiviin työryhmiin jo val-

misteluvaiheessa.

Kuvat: Pixabay