Table of Contents Table of Contents
Previous Page  17 / 40 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 17 / 40 Next Page
Page Background

TiisTai 30. TammiKUUTa 2018

17

Se Lojerin nokkamiestä hieman har-

mittaa, että julkisten hankintojen

osalta Suomessa ollaan edelleen liik-

keellä varsin putkimaisella näkö-

vinkkelillä, eikä kehitys viime vuosi-

na tunnu kulkeneen ainakaan pa-

rempaan suuntaan.

Tällä kaikella mies viittaa siihen,

että kilpailutuksissa hinnan osuus

tuntuu olevan ainoa tekijä, johon oi-

keasti kiinnitetään huomiota.

– Ja halvin hintahan siis on erin-

omainenkriteeri, jos se vaan lasketaan

koko tuotteen elinkaarelle, mutta tätä

tapahtuu valitettavan harvoin. Jos

meilläonkaksi samanhintaista tuotet-

ta, joista toinen kestää kaksi ja toinen

20 vuotta, on selvä, että ne eivät tosi-

asiassa ole hinnaltaan vertailukelpoi-

set, hän toteaa. Yrittäjän omaan kaa-

liin toimintatapa ei oikein mahdu.

LOJERIN PÄÄKONTTORI

sijaitsee

noin sadan metrin päässä varsinaiselta

tehtaalta, ja se on remontoitu entiseen

ruukkutehtaaseen.

LOJERILLA MYÖS

osavalmistus on

haluttu pitää pitkälti omissa hyppysissä,

eikä tuotantoa ole muutenkaan unohdettu

siitäkään huolimatta, että yritys on tehnyt

tietoisen valikoiman siirtymisessään tuote-

keskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen.

Hinta on hyvä kriteeri, kunhan

se lasketaan koko elinkaarelle

– Nimeäpä minulle yksikin teolli-

suusyritys, joka hankkisi komponent-

tinsa pelkästään halvimman hinnan

perusteella. Siinä jäisi aika nopeasti

luu käteen, hän huomauttaa.

Yrittäjä pelkää, että sote-uudis-

tuksen myötä kovin yksinkertainen

ostohinta nousee merkitykseltään

entistä suurempaan osaan.

– Hyväksyn sen, että kotimaista

ei voida tai saada suosia, mutta se-

kään ei ole oikeudenmukaista, että

meidän suomalaisten valmistajien

valttikorteilta, kuten kestävyydeltä,

vedetään kokonaan matto pois alta,

hän paheksuu. Pelkällä alhaisella

hintalapulla kilpailu kun on suoma-

laistoimijalle matemaattinen mah-

dottomuus.

– Jos vertailtavina ovat puolalai-

nen ja suomalainen tuote, on selvä,

että jo meidän palkkakustannus-

temme takia lähdemme aikamoi-

selta takamatkalta, hän tuumaa.

Toisaalta samaan hengenvetoon

mies tuumaa, että onneksi maail-

masta löytyy myös asioita toisin

katsovia toimijoita.

– Esimerkiksi

Pohjola Sairaala

on ottanut viestinnässäänkin esille

tämän suomalaisen laadun, hän

kertoo.

Ongelmanmerkitystä korostaa,

että ilman kotimaassa saavutettu-

ja referenssejä minkä tahansa yri-

tyksen on vaikea lähteä vienti-

markkinoille.

– Meillä on Suomessa paljon

terveysteknologian startup-yri-

tyksiä, joille nämä referenssit oli-

sivat hyvin tärkeitä tulevaisuuden

kannalta. Tosiasiahan on se, että

jos joku tuote pärjää Suomessa,

sillä on hyvät edellytykset menes-

tyämyös muuallamaailmassa. Sen

verran meillä on laatu hanskassa,

hän toteaa.

Yksi tuoreemmista avauksista on suo-

ra kuluttajakauppa, jonka Lojer on

aloittanut viime vuodenpuolella. Täl-

lä vastataan yleiseen kehitykseen.

– Tässä sote-uudistuksen pyör-

teissä on hyvin todennäköistä, että

ihmiset tulevat asumaan kotona en-

tistä pidempään, mikä taas tarkoit-

taa uudenlaista apuvälineiden ja pal-

velun tarvetta, yrittäjä taustoittaa.

Hänen mukaansa yksittäisiä tuottei-

ta kyseltiin heiltä siinä määrin, että

niitä päätettiin lähteä tarjoamaan

MERJA SAARELLA

on työn alla

parhaillaan hoitopöytä.

myös yksityisille kuluttajille.

– Aika tyypillistä oli, että joko se-

niori itse tai hänen omaisensa olivat

nähneet näitä tuotteita käytössä ja

tiedustelleet sitten meiltä mahdolli-

suutta ostaa niitä kotiin.

Vuokraaminenkin

onnistuu

Tuumasta pistettiin toimeen. Kevääl-

lä yritys lanseerasi

seniorikalusteet.fi

-nimisen palvelun juuri kuluttajia sil-

mälläpitäen. Toimitusjohtaja Lai-

neen mukaan sen suosio on jopa

ylittänyt odotukset.

– Todella hyvin olemme lähte-

neet liikkeelle. Takanahan on vasta

puoli vuotta, mutta asettamamme

tavoitteet ovat kirkkaasti ylittyneet,

hän kertoo. Suosiota on kasvatta-

nut sekin, että esimerkiksi hoito-

sängyn voi yhtälaillamyös vuorata.

Ostopäätöstä voi tuumata kaikessa

rauhassa vuoden päivät.

– Ja jos asiakas haluaa sen os-

taa, hänelle hyvitetään täysimää-

räisesti siitä jo maksettu vuokra,

hän markkinoi.

Huonekalukaupasta

ei verrokkia löydy

Tyypillinen Lojerin yksityisasiakas

on eläkeläinen, joka kaipaa helpo-

tusta arkeensa. Erityisesti hoiva-

vuoteen jujuna on sen nostetta-

vuus ja laskettavuus.

– Se helpottaa sänkyyn mene-

mistä ja sieltä nousemista, jolla on

varsin iso vaikutus ihmisten ar-

keen, hän kertoo. Tuote eroaa huo-

nekalukaupoista löytyvistä moot-

torivuoteista juuri korkeussäädön

osalta. Sellaista kun ei mööpeli-

kauppojen valikoimasta löydy.

– Ja onhan näitä myös testattu

aivan eri tavalla. Näiden vaatimuk-

set ovat EU-lääkintälaitedirektii-

vinmukaiset, jonka vuoksi esimer-

kiksi meidän sänkyjemme laitoja

on testattu 30 000 kertaa. Tavalli-

nen huonekalu ei testeissämmme

montaa tuntia kestä, hän kertoo.

www.parturikampaamodiva . fi

• Asematunneli 03-2255153

• Kaukajärvi Juvankatu 10, 03-3561009

• Nattari Vatialantie 1, 03-41023074

• Partola S-Market 03-2656966

• Pirkkala Suupantori 4, 03-3685557

• Tesoman liikekeskus 03-3452602

• Lielahti, Possijärvenk. 3, 03-3453999

• ABC-Teivo 03-3640126

Tällä kupongilla

Väri/raidat

Trendikkäitä hiuksia!

55

vain

Voimassa 15.4.18 asti.

Uutuutena yksityiskuluttajat

N

yt on korkea aika alkaa palau-

tella jonkinlaista maalaisjär-

keä poliitikkojen ja virka-

miesten touhuiluun tätä paljon pu-

huttua Maakunta- ja Sote-soppaa

varten. Tarkastellaan vaikkapaMaa-

kunta-ajatusta esittämällä sitä koski-

en muutamia kysymyksiä ja pohti-

malla onko hanke nyt aivan asialli-

nen ja nykyaikainen tapa hoitaa val-

takunnan hallintoa.

Ensimmäisenä tulee mieleen maa-

kuntien perustuslainmukaisuus, on-

ko se varmasti tutkittu ja selvä. Joten-

kin arveluttaa se seikka, että läänin-

hallinnot poistettiin tarpeettomina ja

nyt sitten touhutaan jotain vastaavaa

maakuntien nimellä. Mitä sanoo pe-

rustuslaki, voivatko poliitikot ja vir-

kamiehet aivanmielensämukaan ke-

hitellä veronmaksajien kustannetta-

vaksi yhä uusia hallintohärveleitä.

Epätasa-arvo

ei kun lisääntyy

Kaikille kansalaisille lienee täysi sel-

vää, että digitaalisen tiedonhallinnan

ja digitaalisten palveluiden kehittyes-

sä hallintokoneistojen määrän ja

koon tulee supistua eikä lisääntyä.

Tämä maakuntahömpötys on tähän

nähden täysin päinvastainen kehi-

tyssuunta. On lisäksi odotettavissa,

ettämaakunnat tuottavat epätasa-ar-

voa niihin kansalaisten asioihin joi-

den päätösvalta heille kuuluu. Tilan-

ne on siis sama kuin nykyisten kun-

tien kohdalla, Helsingin asukas on

monien kunnan palveluiden kohdal-

la aivan eri asemassa kuin vaikkapa

Juupajoen asukas, vaikka ei varmaan

pitäisi, jos perustuslain tasa-arvovaa-

timusta katsotaan.

Skeptinen veronmaksaja

Suomi on nyt jo verotuksen tasoltaan

aivanmaailman huippumaita ja se ei

kestä missään nimessä verotuksen

kasvattamista, sillä jo nykytasoinen

verotus huonontaa suomalaisten yri-

tysten hintakilpailukykyä ratkaise-

vasti. Älähtäjä olettaa että maakun-

ta- ja sotehärvelin valmistuttua ve-

rotuksen taso voi nousta jopa puoli-

toistakertaiseksi nykytasoonnähden.

Miksi näin on syytä epäillä? Mitään

merkkejä tai suunnitelmia kuntien

hallinnon ja valtion hallinnon supis-

tamisesta maakuntiin siirtyvää

osuutta vastaavasti ei ole näkyvissä,

vaikka pitäisi. Esimerkkinä kunnan-

valtuustot joiden tulisi supistua pois-

tuvaa sote talousosuutta vastaavasti

eli n. 2/3 verran.

Kuka oikeasti uskoo kunnan selviä-

vän siitä, että 2/3 liikevaihdosta siir-

tyy maakuntiin. Se olisi kaikkien ai-

kojen sopeutuminen. Kuntavero siis

laskisi 1/3 tasolle jamaakunnat verot-

taisivat sitten vastaavasti 2/3 nykyi-

sestä kuntaverosta olevan osuuden,

näin syntyisi se ns. nollatilanne jossa

verotus ei kasvaisi nykyisestä. Jos taas

kunnat eivät sopeudu supistukseen ja

jos 2/3 ei riitäkään maakunnille on

verotuksen kasvu tosiasia.

Hyvä diili – mutta kenelle?

Mitenkähän nykyiseen sote toimin-

taan liittyvän kiinteistöomaisuuden

kanssa on ajateltu meneteltävän? Jo-

ku voisi luulla, että se osuus veron-

maksajien omaisuudesta siirretään

jatkossa maakuntahallinnon omis-

tukseen ja se käyttää sitä tarpeenmu-

kaan ja hankkiutuu tarpeettomista

osista eroon. Älähtäjä taas uskoo, et-

tä kunnat väittävät omistavansa kiin-

teistöt ja alkavat vuokrata niitä maa-

kunnille. Vuokrataso korreloi suo-

raan kuntien taloudellista tilannet-

ta, eli sillä varmaan aiotaan maksel-

la kuntien nykyisiä velkoja pois, mi-

käli siihenkään edes jää rahaa. Täs-

tä syntyy tavallaan tilanne, jossa ve-

ronmaksajat joutuvat maksamaan

omistamansa sotekiinteistöt toiseen

kertaan ja oikeasti se raha onkin

mennyt kuntien ylisuurten inves-

tointien ja jopa syömävelan makse-

luun. Kiinteistöyhtiöihin muodos-

tuu huikea määrä hyväpalkkaisia,

avoimuus-vaatimuksen ulottumat-

tomissa olevia hallituspaikkoja po-

liitikoille, huomauttaa älähtäjä.

Täysin turha

Maakuntahallinnon perustaminen

on nykyaikaisen digitaalisiin palve-

luihin siirtyvän yhteiskunnan kan-

nalta täysin tarpeeton hallintohärve-

li, jota ei missään nimessä tule perus-

taa Suomen kansalaisten ja PK-yri-

tysten verotusta lisäämään. Hallintoa

onmuutenkin karsittava ja sitä on di-

gitalisoitava, jotta julkisen hallinnon

tarpeettomista ja tehottomista toi-

minnoista päästäisiin eroon.

On totta, että sote sektoriakin on uu-

distettava ja virtaviivaistettava, yksi-

tyisen sektorin palveluiden ostoa

kannattaa lisätä sillä ne ovat monis-

sa asioissa osoittautuneet julkisen

sektorin palveluita tehokkaammiksi

ja edullisemmiksi. Palvelun tuottaji-

en valinta on jätettävä kokonaan asi-

akkaan tehtäväksi, sillä se on ainoa

palveluiden tarjoamistapa, jossa laa-

tua ja tehokkuutta saadaan paranne-

tuksi ja hintatasoa alennetuksi. Pal-

veluiden tuottamisen tulee jakautua

tasa-arvoisesti paikallisten PK-sek-

torin yritysten, isompien valtakun-

nallisten yritysten sekä myös julki-

sen sektorin tuottamien palveluiden

kesken, jokaisella on oma erikoisroo-

linsa tulevassa sotessa, jos se vaan oi-

kein ymmärretään.

Maakuntahömpötys lopetettava ja

heti, vaatii älähtäjä!

Älährys Maakunta- ja Sote-

hiekkalaatikolta