Previous Page  5 / 36 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 5 / 36 Next Page
Page Background

TIISTAI 31. TAMMIKUUTA 2017

5

T

ämä juttu on ollut työn alla jo

pidemmän aikaa. Itse asiassa

myös vuosi sitten aioin kir-

joittaa vuoden ensimmäiseen

Pirkanmaan Yrittäjä -lehteen alko-

holista, työelämästä ja siitä, miten

yrittäjän paljon puhuttu vapaus istuu

tähän yhtälöön. Yrittäjältähän voi

puuttua esimiehen ja useinmyös työ-

kavereiden kontrolli, jolloin hänen

mahdollinen alkoholiongelmansa

saattaa pysyä salassa pitkäänkin.

Alun perin tarkoitus oli haastatella

asian tiimoilta erästä julkisuuden

henkilöä, yrittäjää, joka oli antanut

asiasta haastattelun aikaisemminkin.

Kontaktini piti ajatusta hyvänä, mut-

ta kieltäytyi kuitenkin vähän myö-

hemmin kohteliaasti haastattelusta.

Lähestulkoon sanantarkkaan hän to-

tesi, ettei halua leimautua Suomen

viralliseksi ex-alkoholistiksi - aina-

kaan joka vuosi.

Vapaaehtoinen

löytyi läheltä

Tämän myötä koko juttu jäi hyllylle.

Siellä se ehti lojua jo pidemmän ai-

kaa, ennen kuin törmäsin sattumal-

ta

Jukka Sundstedtiin

. Olin kirjoit-

tanut aiemmin laajahkon artikkelin

hänestä ja hänen kolmannessa pol-

vessa toimivasta vaatturinliikkees-

tään. Myös käsityöyrittäjille elintär-

keässäALV-asiassa olimme olleet yh-

teydessä useaankin otteeseen.

Jukka oli kuullut alkoholijuttui-

deastani, ja hän tarjoutui kertomaan

oman tarinansa, omalla nimellään ja

omilla kasvoillaan. Se kiinnosti heti,

koska Jukka osui hienosti myös

oman pohdintani avainaatokseen.

Siis siihen, että suuri osa suomalai-

sista alkoholin väärinkäyttäjistä ja

myös alkoholisteista on aivan taval-

lisia työssäkävijöitä. Ei niitä siltojen

alla asuvia kodittomia ”puliukkoja”,

vaan tavallisia tallaajia työpaikkoi-

neen ja perheineen. Jukka Sundstedt

on tästä elävä esimerkki. Hänen avio-

liitolleen on kertynyt mittaa jo 47

vuotta, ja työura on kestänyt tätäkin

pidempään 51 vuotta.

Ottamatta on vaikea olla

Vaikka olin tavannut Jukan kymme-

niä kertoja, en ikinä ollut kuullut hä-

neltä tai keneltäkään muulta hänen

olevan alkoholinkäytön suhteen suo-

malaisittain ”epänormaali”. Suomes-

sa kun on omituisempaa olla otta-

matta kuin ottaa. Ja koska Jukka on

ollut usein nähty vieras myös yrittä-

jäjärjestön kekkereissä, olin auto-

maattisesti ajatellut hänen kuuluvan

niihin ottajiin.

Nämä aatteet mielessäni istahdin

kuulemaan Jukan tarinaa vähän en-

nen viime joulua. Juhlallisesti ilmais-

ten: Minä avasin muistiinpanovih-

koni ja Jukka itsensä Jukan Lielah-

dessa sijaitsevan omakotitalon olo-

huoneessa. Ironista kyllä, samainen

talo sattuu olemaan pitkälti reippaan

alkoholinkäytön seurauksena ennen

aikojaan menehtyneen taiteilija

Irwin Goodmanin

entinen Tampe-

reen lukaali.

Jukan tarina jatkuu

seuraavalla aukeamalla

Tamperelainen vaatturimestari Jukka Sundstedt on viettänyt monen muun suomalai-

sen tapaan vuoden ensimmäisen kuukauden ilman alkoholia. Itse asiassa Jukalla

meneillään on jo 15. perättäinen tipaton tammikuu. Tosin Jukan kuiva kausi eroaa

monen muun vastaavasta pituudellaan, sillä hänellä päätös on pitänyt tammikuun

lisäksi myös vuoden muut kuukaudet. Jukka pisti korkin kiinni heinäkuun 10. päivänä

vuonna 2001, koska myönsi silloin olevansa alkoholisti. Päätös on kuulemma paras,

jonka hän on eläessään tehnyt.

Kun tammikuu

ei riitä

JUKKA SUNDSTEDT

myöntää, että

alkoholi oli hänelle iso ongelma aikai-

semmin. Tämän haastattelun hän ha-

lusi antaa esimerkkinä siitä, että riip-

puvuudesta voi päästä eroon. Helppoa

se ei ole, mutta mahdollista kuitenkin.

YRITTÄJÄ —

VIISI HYVÄÄ SYYTÄ

LÄHTEÄ EHDOLLE

KUNTAVAALEISSA

KIINNOSTUITKO?

www.yrittäjät.fi/kuntavaalit

KATSO ASKELEET EHDOKKAAKSI.

1. Kunnan rooli luodaan nyt uudelleen.

Sote-uudistuksen myötä palvelujen rahoitus- ja

järjestämisvastuu poistuvat kunnilta. Vapautuvat

voimavarat on mahdollista suunnata elinkeinopolitiikan

tekemiseen. Yritykset luovat työtä ja palveluita kuntalaisille

sekä verotuloja kunnalle.

2. Kuntien luottamuselimissä tarvitaan näkemyksiä.

Yrittäjillä on tarjota valmisteluun ja päätöksentekoon

monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista.

3. Kuntien on huomioitava pk-yritykset hankinnoissa.

Kuntien osuus julkisen sektorin 35 mrd hankinnoista

on merkittävä. Kuntien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden

ja yrittäjäyhdistyksen välinen aktiivinen vuoropuhelu

auttaa kuntia tekemään parempia hankintoja.

4. Yrittäjän kannalta kunnassa tehdään

merkittäviä päätöksiä monella tasolla.

Luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin

jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lautakunnissa.

5. Kunnan asioihin on helpompaa

vaikuttaa sisältäpäin kuin ulkoa.

Luottamushenkilönä asioihin voi vaikuttaa

helpommin kuin Esson baarissa.

FAKTA

TIPATON TAPA

Tipaton tammikuu eli korkin laittaminen kiinni vuoden ensimmäisen kuu-

kauden ajaksi, on suomalainen perinne, joka on tunnettu jo vuosikymme-

nien ajan.

EHYT ry:n mukaan Tipattomalle tammikuulle on selvä tilaus jo siitäkin

syystä, että suomalaista kulttuuria voidaan pitää varsin alkoholimyöntei-

senä. Tipaton tammikuu tuo esille, että alkoholin käytön vähentäminen

on mahdollista ja hyväksyttävää ilman erityistä selittelyn tarvetta.

Aika moni on tammikuun selvin päin. Esimerkiksi 2015 alkoholia ylipää-

tään ottavista aikuisista tipatonta vietti 16 prosenttia.

Tipatonta vietetään enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa ja sitä viet-

tävistä hieman suurempi osa on miehiä.

Päätöksestä pidetään hanakasti kiinni. Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen

mukaan vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista jätti sen kesken.