Table of Contents Table of Contents
Previous Page  6 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 6 / 52 Next Page
Page Background

TiisTai 18. jouluKuuTa 2018

6

V

oimassa olevan hallitusohjel-

man tavoitteena on alusta al-

kaen ollut Suomen kilpailuky-

vyn parantaminen ja varmistaminen.

Hallitusohjelmassa asia sanotaan

varsin suoraan:

”Suomessa työn tekeminen ja työn

teettäminenonainakannattavaa. Suo-

mi onkilpailukykyinenmaa, jossa yrit-

täminen, omistaminen ja investoimi-

nen on nykyistä kannattavampaa.”

Vaalikauden aikaan voimaan as-

tuneella Kilpailukykysopimuksella

on pyritty toteuttamaan osaltaan hal-

litusohjelman kirjausta. Aivan haas-

teitta tämä ei ole sujunut. Neuvotel-

taessa sopimuksesta neuvotteluosa-

puolet ovat olleet alusta asti erimie-

lisiä siitä, millä toimilla hallitusoh-

jelman tavoitteet voidaan saavuttaa.

Tänä syksynä hallitus ja ammat-

tiyhdistysliike ovat väitelleet julki-

suudessa etenkin ns. irtisanomislain

eduista ja haitoista. Käytän tietoises-

ti termiä ”niin sanotun”, sillä todet-

takoon samaan hengenvetoon, että

hallitus ei ole suunnitellut uuden ir-

tisanomislain säätämistä. Luonnol-

lisesti työntekijäpuoli opposition

säestyksellä – tai päinvastoin – hyö-

tyy siitä, että julkisuudessa puhutaan

irtisanomislaista. Aivan ongelmaton

se ei kuitenkaan ole.

Tässä ”irtisanomislaki”asiassa on

kysymys työsopimuslain yhden py-

kälän sanamuodon muuttamisesta.

Ja samalla on tarkoitus muuttaamai-

nitun työsopimuslain pykälän perus-

teella irtisanotun työntekijän karens-

siajan pituutta. Kysymys on siis

työsopimuslain 7 luvun 2 pykälän

muutaman lauseen sanamuodosta.

Muutostyö alkoi jo 2017

Eikä työsopimuslaita suinkaanmuu-

teta nyt ensimmäistä kertaa. Esimer-

kiksi koeajan maksimipituus piteni

neljästä kuukaudesta kuuteen kuu-

kauteen jo 2017. Tämä muutos ei ole

tosiasiassa niin merkittävä kuin voi-

si ensikuulemalta luulla. Suurimmas-

sa osassa työehtosopimuksissa on so-

vittu koeajan pituudesta ja tämä la-

kimuutos ei vaikuta voimassaolevien

työehtosopimusten määräyksiin.

Pitkäaikaistyöttömän eli yli 12

kuukautta työttömänä olleen henki-

lön, saa siis jo tuolloin voimaan as-

tuneen, ja edelleen voimassa olevan

lain mukaan palkata vuodeksi mää-

räaikaiseen työsuhteeseen ilman pe-

rusteltua syytä. Sopimus voidaan uu-

sia vuoden kuluessa ensimmäisen

määräaikaisen työsopimuksen alka-

misesta enintään kahdesti, mutta so-

pimusten yhteenlaskettu kokonais-

kesto ei saa ylittää vuotta.

Ja mainittakoon heti perään se-

kin, että huhtikuusta 2017 alkaen

naispuolisen työntekijän työnanta-

jalla on ollut oikeus tiettyjen edelly-

tysten täyttyessä hakea 2 500 euron

kertakorvausta vanhemmuudesta ai-

heutuvista perhevapaakustannuksis-

ta. Korvaus on raskaus- tai adoptio-

kohtainen. Tuotannollisilla ja talou-

dellisilla perusteilla irtisanottua

työntekijää koskeva takaisinottovel-

vollisuus lyheni sekin yhdeksästä

kuukaudesta neljään kuukauteen. Jos

työsuhde on jatkunut keskeytykset-

tä 12 vuotta, on takaisinottovelvolli-

suuden pituus kuusi kuukautta.

Poikkeuksellisia työaika-

järjestelyitä puntaroitiin

jo aiemmin tänä vuonna

Ja rukattiinpa lakkia myös 2018.

Työsopimuslain pykälä koskien vaih-

televaa työaikaa astui sekin voimaan

jo kesäkuun 1. päivä. Vaihtelevalla

työajalla tarkoitetaan tässä yhteydes-

sä niin sanottuja nollatuntisopimuk-

sia tai muita työaikajärjestelyitä, jois-

sa työntekijän työaika määrättynä

ajanjaksona vaihtelee työnantajan

tarjoaman työn perusteella työsopi-

muksen mukaisen vähimmäismää-

rän ja enimmäismäärän välillä.

Mahdolliset väärinkäytökset on

koitettu eliminoida jo ennakkoon.

Oleellista on, että vaihtelevan työajan

sopimusta saa lainmuutoksen mu-

kaan käyttää vain, jos työnantajalla

on vaihteleva työvoimatarve. Sai-

rausajan ja irtisanomisajan palkan

laskemistavasta vaihtelevan työajan

sopimuksissa on niistäkin omat eri-

tyssäännöksensä. Vaihtelevaa työ-

aikaa noudattavalle työntekijälle on

lisäksi työvuoroluetteloa laadittaes-

sa varattava tilaisuus ilmoittaa, mis-

sä määrin ja millä edellytyksillä hän

voi ottaa työtä vastaan, jos työnanta-

ja haluaa tarjota hänelle työtä vähim-

mäistyöajan ylittävän määrän.

Työnantajan selvitys

Laissa on sanottu selvästi sekin, että

työnantajan tulee antaa työntekijäl-

le selvitys siitä, missä tilanteissa ja

missä määrin työnantajalle syntyy

työvoimantarvetta. Työvoimantar-

vetta ja työnmäärää koskeva selvitys

voidaan antaa työsopimuksessa, ja se

on joka tapauksessa annettava vii-

meistään ensimmäiseen palkanmak-

supäivään mennessä.

Sairausajan palkka pitää maksaa

silloin, kun työkyvyttömyysaikaan

kohdistuva työvuoro on merkitty

työvuoroluetteloon, siitä onmuutoin

sovittu tai olosuhteisiin nähden voi-

daan pitää selvänä, että työntekijä

olisi työkykyisenä ollut työssä.

Jos taas työnantajan irtisano-

misaikana tarjoaman työn määrä

alittaa viimeistä työvuoroa edeltänei-

den 12 viikon keskimääräisen työn

määrän, työnantajan on korvattava

alituksesta aiheutuva ansionmene-

tys. Jokaisella vaihtelevia työaikoja

toiminnassaan soveltavalla työpai-

kalla on oltava työvuoroluettelo, jos-

ta ilmenee muun muassa työajan al-

kamiset ja päättymiset. Työvuorolu-

ettelo on annettava työntekijälle viik-

koa ennen siinä tarkoitetun ajanjak-

son alkamista.

Uudella lainsäädännöllä nollatun-

tisopimusten käyttöalaa rajoitetaan

siis käytännössä tilanteisiin, joissa

työnantajalla on vaihteleva työvoi-

matarve. Alleviivattakoon siis vielä

kerran – nollatuntisopimusten käyt-

töä ei suinkaan kielletä kokonaan.

Vaihtelevasta työajasta ei siis saa jat-

kossakaan sopia, jos työnantajalla on

kiinteä työvoimatarve. Vähimmäis-

työaikaa ei myöskään saa sopia pie-

nemmäksi kuin todellinen työvoi-

man tarve edellyttää.

Rajana vuodenvaihde

Edellä mainittu

”Työnantajan selvi-

tys”

-velvollisuus koskee myös jo

1.6.2018 voimassa olleita työsopi-

muksia. Työnantajien tulee siis

muuttaa voimassaolevat ”nollatunti-

sopimukset” uuden lain mukaisiksi

vielä tämän vuoden puolella. Dead-

line on ehdoton, 31.12.2018.

Varaa aika

020 70 7000

www.johanneksenklinikka.

Pirkanmaan Yrittäjien puitesopimuskumppani, Johanneksen

Klinikka on osaava ja palveleva lääkäriasema Tampereella,

Kangasalla, Ylöjärvellä ja Ikaalisissa. Pääset hoitoon nopeasti.

– Meiltä myös eläkkeelle jäävän Terveyspassi™.

Huipputiimit hoidon takuuna.

Aitoa vuorovaikutusta.

Työterveytesi kumppani

Satakunnankatu 28, Tampere

Kuohunharjuntie 10, Kangasala

Asemantie 4, Ylöjärvi

Jyllinkatu 3, Ikaalinen

Työnantaja – muistathan

että tähän on aikaa vain reilut

kymmenen päivää

Kesäkuun alussa voimaan tullut työsopimuslain muutos

edellyttää tietyissä tilanteissa työnantajalta aktiivisia toi-

mia viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä. Tämän

lehden ilmestyessä 18. päivä laskurissa on siis aikaa tähän

enää noin 10 päivän verran. Tarkemmin asiasta kirjoittaa

Pirkanmaan Yrittäjä –lehdessä asianajaja Kari Koskinen

Asianajotoimisto Klingendahlista.

Jos nyt todetaan, että voimassa

oleva nollatuntisopimus ei täytä

muuttuneen lainsäädännön vaati-

muksia, tulee työsopimuksen työ-

aikaehtoa muuttaa joko lain mukai-

seksi vaihtelevan työajan sopimuk-

seksi tai työsopimukseen tulee ottaa

kiinteä työaika. Tässä tarkoitettu

muutos edellyttää kuitenkin työnte-

kijän suostumusta. Jos työntekijä ei

haluaisi muuttaa työaikaehtoa, sopi-

mus jäisi ennalleen. Tämä olisi pe-

rusteltua, sillä vaihtelevasta työajas-

ta saisi jatkossakin sopia työntekijän

pyynnöstä.

Työlainsäädännössä tällä halli-

tuskaudella tehdyt muutokset ovat

olleet pääasiassa työllisyyttä ja työl-

listämistä edistäviä toimia.

Sipilän

hallitus on antanut tietyissä asioissa

periksi ammattiyhdistysliikkeelle ja

tästä johtuen hallituksen alkuperäi-

nen hyvä tavoite on jäänyt enemmän

tai vähemmän puolitiehen – valitet-

tavasti.

Työllistävin terveisin

KARI KOSKINEN,

asianajaja

asianajotoimisto Klingendahl oy

www.klingendahl.com

Kuva: Pixabay