Table of Contents Table of Contents
Previous Page  10 / 64 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 10 / 64 Next Page
Page Background

TiisTai 13. jouluKuuTa 2016

10

10

KYsYMYsTÄ

Päivikki

Palosaari

1

Jos miettii puhtaasti

ravintola-alaa, miten se

on sinun liki 40-vuotisen urasi

aikana kehittynyt?

– Vaikka miten. Ensinnäkin ravin-

toloiden taso Suomessa on kasva-

nut aivan valtavasti niin palvelun,

ruoan kuin osaamisen ja makuvaih-

toehtojen suhteen. Eihän sitä aika-

naan 60-luvulla ollut keittiössä vi-

hanneksistakaan käytössä kuin kii-

nankaalit ja sekavihannespussit. No

lähiruoka tosin on tehnyt paluun.

Sehän oli välillä poissakin, mutta

nykyään sitä jälleen onneksi suosi-

taan.

2

Yksi kirjan punaisia

lankoja on yrittäjyys.

Mistä sinulla syntyi hinku

yrittämiseen?

– Uskon, että se on varmaan kirjoi-

tettu jo ennen syntymääni ja siitä

olen ihan varma, että missään ta-

pauksessa kyse ei ollut sattumasta.

Enminä syytä osaa sanoa, mutta jos-

takin syytä ihailin aivan pikkutytös-

tä asti valtavasti yrittäjiä, jotka siis

siihen aikaan olivat Lapissa käytän-

nössä kauppiaita.

3

Mikä sinun omassa

työssäsi on parasta?

– Luovuus. Se, että saan tehdä erilai-

sia ravintoloita, sisutuksia ja liikei-

deoita onminusta hyvin innostavaa.

Lisäksi minä tykkäänmyös puhua ja

touhuta ihmisten kanssa. Tämä so-

siaalinen puoli on ehdottoman tär-

keä. En usko, että tällä alalla voi pär-

jätä jos ei ole sosiaalinen.

4

Kerrot, että et tee enää

yhtä pitkää päivää kuin

nuorempana, mutta minkälai-

sia työpäiväsi nykyään ovat?

– Kyllä ne arkisin edelleen kestävät

seitsemästä seitsemään, mutta sen

verran olen hellittänyt että nykyään

pidän jo lomaakin. Ensimmäisinä

yrittäjävuosia en kyllä pitänyt mitään

vapaapäiviä. Siihen nähden olen hel-

littänyt tahtia.

5

Mikä on ollut yrittäjä-

urasi haastavin hetki?

– Varmaan se oli tämä ensimmäisen

hotellin rahoitus, joka siis ajoittuu

juuri aikaan, jolloin Suomi oli syök-

symässä lamaan. Sen myötä hotellin

rahoitusmeinasi jäädä saamatta. Mi-

nulla oli valmiina kaksi rahoittajaa

kolmesta ja siitä viimeisen hankki-

misesta tuli sitten sellainen elämän

ja kuoleman kysymys. Lopulta se on-

nistui ja hotelli valmistui aikataulus-

sa, mutta yksittäisenä paikkana se oli

kyllä aika vaikea. Ja olihan siinä sen

jälkeen vielä edessä kaksi devalvaa-

tiota, mutta toisaalta ulkomaanmat-

kailun osalta niistä oli apuakin.

6

Vielä 70- ja 80-luvulla

Saariselkä oli huomatta-

vasti Leviä merkittävämpi

matkailukeskittymä, miten

asetelma on kääntynyt nyky-

tilanteeseen?

– Saariselällä, jossa muuten olin

useamman vuoden töissä 70-luvul-

la, oli paljon firmojen mökkejä ja se

oli aikansa johtajien suosikkipaikka.

Murtomaahiihtäjien osaltahan se on

edelleen hyvin suosittu, ja kesämat-

kailussakin se on meitä paremmas-

sa jamassa edelleen. Mutta ehkä las-

kettelumäet siellä ei kuitenkaan ke-

hittynyt ihan samaan tahtiin kuin

muualla. Levillä toimintaa kehitet-

tiin ehkämuutenkin enemmän nuo-

rekkaampaan suuntaan kaikkine

rock-ravintoloineen, jonka ansiosta

sitten nämä uuden sukupolven

it-isännät löysivät meidät.

7

Lappiin odotetaan

tulevaksi talvikaudeksi

paljon ulkomaisia matkailijoita,

näkyykö se jo Levillä?

– Ehdottomasti. Hotellissa yli 90 pro-

senttia yöpyjistä on tällä hetkellä ul-

komaalaisia. Joulun aikaan meillä

käy eritoten brittejä, mutta sitten jou-

lun jälkeen saksalaisia, itävaltalaisia

ja hollantilaisia. Kiinalaisia, joita on

tänä vuonna tullut Lappiin ennätys-

määrin, meillä ei ole ollut vielä ko-

vinkaan paljon, mutta se pää on kyl-

lä aukeamassa meidänkin osaltam-

me lähitulevaisuudessa. Paljonmeil-

lä on käyty sieltä jo tutustumassa ja

jo ensi kesäksi on tiedossa aika isoja

ryhmiäkin juuri kiinasta. Tämä on

ehdottoman hyvä juttu, sillä itse näen

että Lapissa on matkailupotentiaalia

vuoden ympäri. Täällä joka kuukau-

si on erilainen kuin sitä edeltävä.

8

Miten Lapin matkailua

voitaisiin edelleen

vauhdittaa?

– Minusta tärkein asia on hyvän saa-

vutettavuuden varmistaminen. Hel-

sinkiin pääsee hyvin, mutta Lappiin

on sieltä edelleen turhan vähän len-

toja. Toki myös se, että tiet ovat kun-

nossa, on tärkeää. Minun oma haa-

veeni on, että meillä olisi joku päivä

Levillämyös rautatieasema. Sellainen

tietominulla on, että työn alla olevas-

sa Lapinmaakuntakaavassa sellainen

ratayhteys onkin suunnitteilla.

9

Olet Valtakunnallinen

Vuoden Yrittäjä vuosimal-

lia 2002. Mitä palkinto

aikanaan sinulle merkitsi?

– Kyllähän se oli hieno juttu silloin.

Joskin uutisoinnin osalta se jäi vähän

taka-alalle, sillä samana viikonlop-

puna tapahtuiMyyrmannin pommi-

räjähdys. Palkinto kuitenkin antoi it-

selle uskoa tekemiseen ja aika paljon

kävin myös sen tiimoilta puhumas-

sa ympäri Suomea.

10

Olet matkailualan

ammattilainen, miten ja

missä sinä lomailet?

– Jos mie bisnestä ajattelen, niin ra-

vintola-alankehityksen seuraamiseen

mahtavin paikka on New York. Siellä

on aina valtavasti näkemistä ja koke-

musta. Toisaaltanyt olen lähdössä pit-

källe syntymäpäiväreissulle Aasiaan.

Olen matkassa kolme viikkoa ja sen

voin sanoa, että ikinä elämässäni en

ole pitänyt niin pitkää lomaa.

Haastattelu:

VILLE KULMALA

Kuva:

HULLU PORO OY:N KUVA-ARKISTO

YRITTÄJÄNEUVOS

Päivikki Palosaari on paitsi kaksinkertainen äiti myös

nelinkertainen isoäiti.

– Tarkalleen ottaen minua kutsutaan nunnuksi. Minä tykkään valtavasti

touhuta lastenlasteni kanssa. Varmaan se osaltaan johtuu siitäkin, että nyt

minulla on siihen aikaa enemmän kuin silloin kuin omat tyttöni olivat pieniä.

Yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari lukeutuu Suomen tunnetuimpiin matkailualan

yrittäjiin ja Levi-tunturin huima kehitys Lapin ykköskeskukseksi henkilöityy sekin hyvin

vahvasti pitkän linjan yrittäjään. Nyt Palosaaren tarina on pistetty myös kansien väliin.

Kioskinpitäjä ja keisarinna -niminen elämänkerta ilmestyi kirjakauppoihin joulukuun

alussa. Idea kirjasta oli elänyt jo pidempään.

– Itse asiassa sitä oli jo pidemmän aikaa pyydetty ja kyselty. Nyt kun minulla tuli

täyteen 60 vuotta, jotenkin minua alkoi kiinnostaa, että jos sitä kertoisi myös nuorem-

mille polville millaista se elämä Suomessa ja ravintola-alalla on ollut aikaisemmin.