Table of Contents Table of Contents
Previous Page  6 / 44 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 6 / 44 Next Page
Page Background

TiisTai 8. ToukokuuTa 2018

6

Ohjaus: OLA TUOMINEN

Ensi-ilta

päänäy ämöllä

13.10.2018

Ohjaus: JAAKKO SAARILUOMA

Ensi-ilta

päänäy ämöllä

8.9.2018

HALLITUSKATU 14, PORI LIPUT: 02 6344 840

PORINTEATTERI.FI

k

unnan hoitaessa tehtävää kil-

pailutilanteessa markkinoilla

on toiminta pääsäännön mu-

kaan yhtiöitettävä. Tämän tarkoituk-

sena on pitää erillään julkisin varoin

rahoitettu toiminta sekä kilpailun

piiriin kuuluva markkinaehtoinen

toiminta ja estää julkisen rahoituk-

sen kilpailua vääristävä vaikutus.

Pelkkä hallinnollinen eriyttämi-

nen on kuitenkin vasta alku kunnan

sisäiselle omistaja- ja konsernioh-

jaukselle. Tarkoitus on, että markki-

naehtoisuuden ja kilpailuneutralitee-

tin vaatimukset pannaan täytäntöön

kunnan omilla päätöksillä.

Tältä osin työ on kuitenkin vielä

kesken ja ohjaus usein puutteellista.

Ongelman ratkaisu on kuitenkin var-

sin yksinkertainen; annetaan kilpai-

luneutraliteetin turvaavat määräyk-

set omistajaohjauksen keinoihin

kuuluvilla määräyksillä tai konser-

niohjeella.

Markkinahintaisuus

arvioidaan

puutteellisesti

Mikäli kunta päättää tarjota tuotet-

ta tai palvelua kilpailluilla markki-

noilla, on sen yhtiöitettävä toimin-

tansa ja käytävä kauppaa markkina-

hinnoilla. Liioittelematta voi sanoa,

että tämän vaatimuksen täyttymistä

ei useimmissa kunnissa voida hinto-

jen osalta arvioida.

Toimintaa suunniteltaessa ja

hinnoiteltaessa ei usein edes yrite-

tä arvioida hinnoittelun markkina-

perusteisuutta ja vaikutusta kilpai-

luneutraliteettiin, vaan keskustelu

käydään lähinnä omakustannush-

innan, palvelun asiakashinnan se-

kä palvelun laadun, tarpeellisuu-

den ja hyödyllisyyden näkökulmis-

ta. Vaatimus markkinahinnasta ei

kuitenkaan ole poliittisesti valitta-

vissa oleva kysymys, vaan laissa

säädetty velvoite.

Kustannuslaskenta

huutaa läpinäkyvyyttä

Keskeinen syymarkkinahinta-arvion

laajamittaiselle puutteelle on kun-

tayhtiöiden ohjauskulttuurissa. Siihen

markkinaehtoinen hinnoittelu ei läh-

tökohtaisesti kuulu. Tässä näkyvät

kuntayhtiöiden laskentakulttuuri ja

hallinnossamuodostuneet käytännöt.

Hinnat perustuvat usein alihintaisiin

arvioihin tai ne haetaan vastaavan ko-

koluokan muista kunnista. Myös ka-

tevaatimus tai korvaus pääomitukses-

ta voi olla alimitoitettu.

Kevama Oy:n tapaus on

oiva esimerkki – huonosta

Kevama Oy

on Kuopion kaupungin

kokoaan omistama työkuntoutustoi-

mintaa tarjoava yhtiö, joka haettiin

huhtikuussa 2018 konkurssiin. Jo

1990-luvulla paikalliset painotuotea-

lan yrittäjät pitivät hyvin ongelmal-

lisena KevamaOy:n toiminta- ja hin-

noittelukulttuuria.

Sittemmin yrityksen toiminta laa-

jentui kattamaanmuunmuassa puu-

tuotteiden, verhoilupalveluiden, di-

gi- ja laserpainotuotteiden, sisä- ja

ulkoalueiden puhtaanapitopalvelui-

den, ruokalapalveluiden sekä sisä- ja

ulkoalueiden puhtaanapitopalvelui-

den toimialoilla. Melkoinen toimi-

alavalikko siis. Ja kaikki toimialoja,

joille on ominaista markkinoiden

paikallisuus sekä verraten heikot kat-

teet, toisin sanoen siis markkinahäi-

riöille herkät markkinat.

Näillä markkinoilla yhtiö kuiten-

kin toimi vuosikymmeniä, tyypilli-

sesti tappiota tehden. Konkurssi an-

taa perusteen pohtia periaatteelli-

semmin tällaisten yhtiöiden tulevai-

suutta. Avainkysymys on, miten yh-

tiöiden taustalla olevat ja sinänsä so-

siaalipoliittisesti tärkeät vajaakun-

toisten sekä pitkäaikaistyöttömien

palvelut järjestetään niin, että samal-

la ei vaaranneta avoimen sektorin

yritysten toimintaedellytyksiä.

Konkurssin opetukset

kuntayhtiöille

Samalla tapaus on esimerkki siitä,

kuinka ei tulisi toimia edes yhtiöite-

tyssä toiminnassa. Vaikka ajatus ”it-

se itsensä kannattavasta” ja ”hyödyl-

lisestä” vajaakuntoisten työtoimin-

nasta on kaunis, käytännössä se ei

ole toteuttamiskelpoinen lainsäädän-

töä rikkomatta.

Tällaiset yritykset joutuvat käy-

tännössä aina laskemaan tuotteiden

ja palveluiden hintoja markkinata-

sosta, koska toimitusajat ja tuottei-

den laatu eivät yleensä ole markki-

noiden tasolla. Tästä johtuen paine

jonkinlaiselle vuotuiselle subventiol-

le on suuri. Tuloksena onkin usein

vuosittaista avustusta tarvitseva

markkinahäirikkö, jonka loppulas-

ku on vielä mahdollisesti odotetta-

vissa konkurssin muodossa.

Mestar – yritystoimintaa

kunnan liikelaitoksessa

Yksikään kunta ei tiettävästi ole kun-

tastrategissaan määritellyt itseään

yritysvastaiseksi kunnaksi tai päättä-

nyt, että pyrkii toiminnallaan hait-

taamaan yritysten sijoittumista ja toi-

mintaa. Olennainen kysymys kuiten-

kin on, miten nämä sanat muutetaan

konkretiaksi.

Ensivierailu kunnallisena liikelai-

toksena – siis kunnan osana – toimi-

vanMestarin sivuille on hämmentä-

vä. Myyvillä ja hyvin tehdyillä sivuil-

la ilmoitetaan toimialaksi yhdyskun-

tarakentaminen, muun muassa ka-

tujen, liikenneväylien, viheralueiden

ja liikuntapaikkojen kunnossa- ja

puhtaanapitotyöt sekä ulkovalaistus-

ja liikennevaloverkkojen rakenta-

mis- ja ylläpitotyöt sekä erilaiset säh-

köverkkoon liittyvät pientyöt. Sivuil-

ta voi jättää suoraan myös tarjous-

pyynnön. Ja kaikki tämä suoraan

kunta-oikeussubjektista tarjottuna.

Kaksi kysymystä

Järjestely nostaa räikeydessään esil-

le kaksi kysymystä. Miksi Kuopion

kaupunki on päättänyt toimia näin

jo vuosia? Ja miksi Kuluttaja- ja kil-

pailuvirastolta on kulunut jo kaksi ja

puoli vuotta vastata Suomen Yrittä-

jien tekemään toimenpidepyyntöön?

Tässä voisi arvioida pidempäänkin,

kuinka yllä esitetyt kysymykset suh-

tautuvat vaikkapa kuntalain tai hal-

lintolain säännöksiin, mutta riittä-

nee todeta, että ilmeisesti toiset lait

ovat voimassa enemmän kuin toiset

ja että ratkaisujen aikaansaamiseksi

on kaiketi toimittava poliittisesti.

Lohduton johtopäätös

Edellä esitetty kuva kuntayhtiöissä ja

jopa peruskunnissa harjoitettavasta

liiketoiminnasta sekä sen laillisuus-

valvonnasta on varsin lohduton. Joh-

topäätös on yleisemminkin, että kil-

Yksikään kunta ei tiettävästi ole kuntastrategissaan määritellyt itseään yritysvastaiseksi

kunnaksi tai päättänyt, että pyrkii toiminnallaan haittaamaan yritysten sijoittumista ja toi-

mintaa kunnassa. Olennainen kysymys kuitenkin on, miten aina yritysmyönteinen tunnus-

tus muuttuu kätten töiksi, kirjoittaa oikeustieteiden lisensiaatti, yrittäjä Mikko Knuutinen.

Hän on myös Pirkanmaan Yrittäjien edustaja Suomen Yrittäjien elinkeinovaliokunnassa.

pailuneutraliteettia turvaamaan pyr-

kivää lainsäädäntöä kyllä on, mutta

sitä ei oteta vakavasti.

Tästä syystä yrittäjien onkin syy-

tä aktivoitua kunnallisina- ja tulevi-

na maakunnallisina päättäjinä. On

nimittäin mahdollista, että valtuus-

to velvoittaa tytäryhteisöt noudatta-

maan kustannuslaskentaa koskevia

ja läpinäkyvyyttä parantavia suosi-

tuksia (JHS-ohjeet) sekä huolehti-

maan ylipäätänsä hinnoittelunmark-

kinaehtoisuudesta. Myös toteutusta

koskeva vuosittainen raportointivel-

voite voidaan asettaa.

Koska virallinen valvontajärjestel-

mä ei kilpailuneutraliteetinosalta toi-

mi, on syytä aloittaa järjestelmällinen

poliittinen vaikuttaminen riittävän

täsmällisten ja velvoittavien omista-

jaohjauskriteerien asettamiseksi kun-

nissa ja tulevissa maakunnissa.

l

Kuntayhtiöiden kilpailua vääristävä

vaikutus jää edelleen arvailujen varaan

artikkelin on kirjoittanut

MIKKO KNUUTINEN,

yrittäjä, oikeustieteen lisensiaatti ja

rakennusinsinööri. Hän istuu myös

Pirkanmaan Yrittäjien edustajana

suomen Yrittäjien elinkeinovaliokunnassa.

Twitterissä mies löytyy: @knuutinen_mikko

Puh. 0400 131 363

www.pmp-asennus.fi

Monipuolinen asennusurakoitsija

Maanrakennus

Salaojat

Vesitekniikka

Muovihitsaus

Timanttiporaus

Åkerlundinkatu 3 B

33100 Tampere

www.suomiprint.fi

PAINOPALVELUT

TULOSTEET

TARRAT

UV-EFEKTIT

fi

040 59 00 252

kirjapaino@suomiprint.fi

Lue myös netissä

www.

py-lehti.fi