Previous Page  6 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 6 / 52 Next Page
Page Background

TiisTai 13. kesäkUUTa 2017

6

O

tetaanpa ajatusleikki ja poh-

ditaan, minkälainen paikka

Tampere olisi ilman sen yli-

opistoja.

Aika varmaa lienee, ettämoni ny-

kyinen työpaikka ja yritys olisivat

jääneet syntymättä, jamitä ilmeisem-

min myös kaupungin kokoluokka ja

sen ympärille rakentuva kasvu olisi

jäänyt haaveeksi. Koko Suomen kak-

koskasvukeskuksen sijaan Tampere

voisi hyvin rimpuilla esimerkiksi ko-

koluokan osalta jossakin Rauman ja

Porin välimaastossa. Aivan selvää on,

että sekä

Tampereen yliopisto

että

Tampereen teknillinen yliopisto

ovat

aikanaan olleet tärkeä osa tätä kas-

vutarinaa. Toki niiden perustaminen

on aikanaan vaatinut paljon, niin ra-

haa kuin muitakin panostuksia.

Myös tällä hetkellä tehtävillä kor-

keakoulupäätöksillä kirjoitetaan vah-

vasti tulevaisuutta. Osana tätä kehi-

tystyötä on parhaillaan meneillään

varainkeruu, jonka osalta ollaan nyt

lähestymässä maalisuoraa. Sekä yri-

tys- että yksityislahjoituksia etsitään

mukaan juuri nyt, sillä yliopistot saa-

vat 30. kesäkuuta mennessä kerätty-

jen yksityisten lahjoitusten päälle

valtion lupaaman vastinrahan.

Tuplamäärä euroja

Yliopistojen varainhankinta jatkuu

myös kesäkuun jälkeen, mutta val-

tion lupaamaa vastinrahaa ei nyky-

tiedon valossa silloin enää tule. Tam-

pereen yliopiston hallituksen pu-

heenjohtaja sekä Tampereen uuden

yliopiston strategisen johtoryhmän

jäsen, vuorineuvos

Kari Neilimo

muistuttaa, että kyseessä on melko

mukava kannustin.

– Jokaista lahjoitettua euroa koh-

den valtio antaa tämänhetkisen ar-

vion mukaan ainakin euron päälle.

Näin tuhannen euron yrityslahjoitus

tuo kesäkuun loppuun asti tosiasial-

lisesti yliopistolle rahaa yhteensä

kaksi tuhatta euroa, Vuorineuvos

taustoittaa.

Tulevaisuuteen

varautumista

Vuorineuvos Neilimon mukaan täl-

lä hetkellä on montakin hyvää syytä

lähteä tukemaan yliopistoja.

– Varmasti ylevin syy on, että yli-

opisto kasvattaa ihmisiä yhteiskun-

nan, yrityksen ja isänmaan palveluk-

seen, Neilimo aloittaa.

– Yliopiston rahoittaminen on si-

joittamista paitsi nuoriin ihmisiin

myös tulevaisuuteen varautumista.

Tuleva maailma on mitä ilmeisim-

min yhä enemmän tiedon ja digitaa-

lisuuden varassa, joiden osalta taas

koulutus on aivan avainasemassa,

Neilimo listaa. Hänenmukaansa yli-

opistosta rahoituskohteena tekee hy-

vän myös se, että se on aidosti neut-

raali instituutio.

– Tämä on kiehtonut usein eten-

kin vanhempia ihmisiä, jotka etsivät

mahdollisimman neutraalia lahjoi-

tuskohdetta. Toki rahaa voidaan ke-

rätämyös järjestöille tai puolueille, ja

hyvä niin, mutta yliopisto on hyvin

puolueeton vaihtoehto, hän kertoo.

Suuremmissa eli yli 10 000 euron

lahjoituksissa rahan käyttökohdet-

ta on mahdollista myös kohdistaa.

Tampereen molempien yliopistojen

lahjoituksissa niiden antaja voi ni-

mittäinmääritellä, mihin osa-aluee-

seen haluaa lahjoituksensa antaa. Se

on Neilimon mukaan lisännyt kiin-

nostusta juuri yrityslahjoittajien pa-

rissa.

Helsinki menee menojaan

Kummankin yliopiston sivuilta löy-

tyy lähes reaaliajassa lahjoitusmää-

rää seuraava laskuri. Tätä juttua teh-

täessä kesäkuun alussa Tampereen

yliopistolle lahjoitettu määrä oli rei-

lut 3,3 miljoonaa ja Tampereen tek-

nisen yliopiston puolestaan reilut 5,4

miljoonaa. Suomen yliopistojen vä-

lisessä vertailussa tamperelaisyliopis-

tot ovat puhtaasti euroissa mitattu-

na välttävän ja hyvän välimaastossa.

– Summia kun katsotaan, niin

näin on, mutta esimerkiksi Helsin-

gin yliopistojen suhteen erona on se,

että ne saavat niin paljon konserni-

rahaa. Esimerkiksi teknologiateolli-

suus lahjoitti kerralla

Aalto-yliopis-

tolle

sata miljoonaa euroa. Tampe-

reella, Turussa ja Oulussa tällaisia

lahjoituksia ei ole ollut yhtään, ja sii-

nä on se iso ero, Neilimo toteaa. Toi-

saalta juuri se tekeekin pk-sektorin

ja yksityishenkilöiden lahjoituksista

maakunnissa entistä toivotumpia.

Teksti:

VILLE KULMALA

kuva

: JONNE RENVALL

Yliopistot etsivät lahjoittajia

– vuorineuvos vakuuttaa investoinnin olevan kannattava

Vuorineuvos Kari Neilimon mukaan yliopistoihin sijoittaminen on hyvä diili. Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohta-

jana hän vakuuttaa lahjoituksista koituvan hyödyn valuvan pitkälle yliopiston seinien ulkopuolelle. Lahjoitusten kannalta

30. kesäkuuta on merkittävä päivä, koska siihen saakka valtio antaa kaikista lahjoituksista tuntuvan bonuksen.

SEKÄ AKATEEMISESSA

maailmassa että yrityselämässä kyntensä näyttänyt

Kari Neilimo vakuuttaa yliopistoihin sijoittamisen olevan hyvä investointi.

Tampereen yliopiston vastuuteh-

tävän lisäksi

Kari Neilimo

on ol-

lut tiivisti mukana myös rakenta-

massa korkeakouluja yhdistävää

Tampereen uutta yliopistoa. Sen

pohjia rakentaneessa

Tampere3

-hankkeessa Neilimo toimi strate-

gisen johtoryhmän jäsenenä. Hän

itse näkee uudessa yliopistossa

mahdollisuuksia myös entistä tii-

viimpään ja hedelmällisempään

yhteistyöhön yliopiston ja yritys-

maailman välillä.

– Tämä on tärkeää jo lähtien sii-

tä, että uuden talouden maailma

rakentuu hyvin paljon tiedon ja

osaamisen varaan, jolloin yliopis-

to tiedon dynamona on keskeises-

sä roolissa.

Neilimon omassa visiossa tie-

teenteon ja yritysmaailman yhteis-

työ muistuttaa yhä enemmän Pii-

laaksosta tuttua ajatusmallia, jossa

koko elinkeinotoiminta rakentuu

yhä enemmän tutkimus- ja tuote-

kehityksen varaan.

– Tässä kolmiossa tarvitaan yli-

opistojen lisäksi myös yrittäjyyttä

ja pääomarahoitusta. Niiden yh-

teenliittymässä näen valtavan pal-

jon potentiaalia myös täällä Tam-

pereella, Neilimo kertoo ja odot-

taa asian koskevan enenevissä

määrin myös pk-sektorilla toimi-

via yrityksiä.

Uusi yliopisto – uusia mahdollisuuksia

J

URI

N

ET