Previous Page  4 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 4 / 52 Next Page
Page Background

TiisTai 13. kesäkUUTa 2017

4

M

ikael Pentikäiselle

tuli tou-

kokuun alussa täyteen vuo-

den päivät yrittäjäjärjestön

kapteenina. Aiemman työuransamies

on tehnyt media-alalla, jonka parista

Pentikäiset näytöt ovat komeat. Kai-

ken kaikkiaan ansioluettelosta löytyy

peräti 12 eri median päätoimittajuus,

mukaan lukien Suomenmedian ken-

ties merkittävinmahdollinen tehtävä

Helsingin Sanomien

vastaavana pää-

toimittajana. Hinkua takaisin tutulle

media-alalle Pentikäinen ei ole aina-

kaan vuodessa kokenut.

Selkeä toimeksianto

Nykyisen toimenkuvansa yrittäjäjär-

jestön toimitusjohtajana Pentikäinen

kertoo vastanneen omia ennak-

ko-oletuksiaan.

– Minulle annettiin selkeä toi-

meksianto, jossa toivottiin järjestön

uudistamista ja profiilin nostoa eli

sitä, että lähdemme puhumaan

asioista selvällä suomen kielellä ja

niin kuin ne ovat, Pentikäinen aloit-

taa ja toteaa, että vaikeitakaan aihei-

ta ei ole lähdetty hyssyttelemään.

– Yrittäjäjärjestö haluaa olla uudis-

taja, ja tästä syystämeidänpitää pystyä

edistämään myös asioita, jotka eivät

kaikkia miellytä, joskin aina niin, että

esityksemme ovat hyvin mietittyjä ja

perusteltuja, Pentikäinen alleviivaa.

Pentikäinen muistuttaa, että vaik-

ka hallituksen 72 prosentin saavut-

taminen sekin tuntuu nykytilan-

teessa (alle 70 prosenttia) hyvin

epätodennäköiseltä, ei sekään ole

pitkällä tähtäimellä riittävä luku.

Väläyttipä valtiovarainministeriön

kansliapäällikkö

Martti Hetemäki

äskettäin tulevaisuuden tarpeen

olevan jopa 80prosenttia. Tätä koh-

ti ajaa myös tuleva hoivavaje.

– 2030 Suomessa on arvioiden

mukaan 800 000 yli 75-vuotiasta,

joidenhoitamiseenmeillä ei ole ny-

kymenolla resursseja, Pentikäinen

huomauttaa ja muistuttaa, että tie-

dossa on pakollisia menoja myös

esimerkiksi puolustushankintojen

suhteen.

Pentikäisen mukaan yksi pro-

sentti työllisyysasteessa on eurois-

sa verrannollinen noin 800miljoo-

naan euroon.

– Työttömyyden kustannukset

tämän hetken Suomessa ovat noin

7,5miljardia euroa vuosittain, Pen-

tikäinen sanoo ja muistuttaa työt-

tömyyden olevan myös suuri inhi-

millinen tragedia.

–Olenhuolissani siitä, ettämeil-

lä onkasvamassanyt sukupolvi, jos-

ta osa ei ole ikinä nähnyt vanhem-

piensa menevän töihin, hän huo-

mauttaa. Pentikäinen muistuttaa

siitä, että vaikka taloustilanne tun-

tuukinnyt olevanmenossa oikeaan

suuntaan, aivan varmaa on, että

myös 2020-luku tuo tullessa omat

talouskriisinsä.

– Ja tilanne, jossa siihen joudu-

taan reppu täynnä velkaa, vaikeut-

taa tietysti tilannetta.

Paremmalta näyttää, mutta riemusta ei vielä kannata kiljua

Pentikäisellä tuli

vuosi täyteen

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vieraili Tampereella toukokuussa.

Aluejärjestön puheenjohtajiston tapaamisen lisäksi ohjelmaan mahtui pari yritysvierailua, ja siinä sivussa oli aikaa tavata myös median edustajia.

Kritiikinsietokyky

kuuluu toimenkuvaan

Yrittäjäjärjestön uusi, astetta kriitti-

sempi linja onkin ollut havaittavissa

myös järjestön omissa ulostuloissa ja

kommenteissa. Järjestö on lähtenyt

paitsi haastamaan työmarkkinajär-

jestelmää myös arvostellut varsin

suorasanaisesti niin hallitusta kuin

kuntia, jos ne ovat sotkeutuneet jär-

jestön mielestä liikaa elinkeinotoi-

mintaan. Pelkkää kiitosta tästä ei to-

ki ole satanut. Vasta äskettäin esimer-

kiksi

Ilta-Sanomien

kokenut politii-

kan toimittaja

TimoHaapala

arvos-

teli yrittäjien linjaa turhankin kovak-

si. Monessa liemessä keitetty Penti-

käinen ei tästä yöuniaan menetä.

– Tutkimusten mukaan meidän

asemamme sekä jäsenistön että po-

tentiaalisen jäsenistömme parissa on

parantunut merkittävästi. Itse asias-

sa kaikki indikaattorit näyttävät nyt

parempaan suuntaan, hän kertoo.

Juuri äskettäin Pentikäisen johtamis-

malli sai tunnustusta myös

Suomen

Yrittäjien

työvaliokunnalta.

– Siellä vallitsi yksimielinen tuki

valitulle linjalle.

Kuntavaalit vahvistivat

vaikutusmahdollisuuksia

Vaikkavalittu linjaonmiehenmukaan

oikea, tekemistä riittää jatkossakin.

– Meidän täytyy peilin edessä miet-

tiä, toimimmeko nyt sillä tavalla, et-

tä pystymme maksimaalisesti aja-

maan ja parantamaan yritysten edel-

lytyksiä Suomessa, vai kuluvatko

meidän resurssimme toisenlaiseen

tekemiseen, hän toteaa.

Suomen Yrittäjillä on hänen mu-

kaansa kaikki mahdollisuudet olla

yhä suurempi vaikuttaja Suomessa

tulevaisuudessa. Mandaatti tähän

vahvistui merkittävästi kuntavaaleis-

sa, joissa yrittäjäehdokkaidenmenes-

tys oli Pentikäisen mielestä ”erittäin

vahva”.

Teksti ja kuvat:

VILLE KULMALA

Sote-uudistuksessa vielä

kysymysmerkkejä

TAMPEREELLA PIRKANMAAN

Yrittäjien johtoa tapaamassa käyneen Mikael Pentikäisen mukaan

seuraavan hallituksen pöydälle kerääntyy valtava määrä asioita, jotka on tehtävä jossakin vaiheessa.

– Ja tiedän, että nykyinenkin oppositio odottaa, että muutoksia olisi tehty enemmän, koska he

tietävät yhtälailla niiden olevan edessä. Sitä päivää emme voi välttää, hän totesi.

Mikael Pentikäisen mukaan on sel-

vä, että Suomen taloudessa on nyt ta-

pahtunut käänne parempaan suun-

taan. Viimeksi tätä käsitystä vahvis-

ti hänelle

Suomen Yrittäjien

pääeko-

nomisti

Mika Kuismanen

, joka ar-

vioi tämän vuoden talouskasvun yl-

tävän 1,8–2,3 prosentin väliin.

Kasvu on Pentikäisen mielestä

kauan odotettu ja sinänsä erinomai-

nen, mutta pelkkää auringonpaistet-

ta toimitusjohtajan kristallipallossa

ei näy. Kasvun jatkon kannalta esi-

merkiksi tuleva työmarkkinasyksy

on kriittinen.

– Kiky-sopimus, yleispoliittiset ja

järjestöpoliittiset paineet sekä jo nä-

köpiirissä olevat eduskuntavaalit,

Pentikäinen listasi työmarkkinapai-

neita lisääviä tekijöitä.

Palkkamaltti on

edelleen valttia

Yrittäjäjärjestön kipparin mielestä

yleistä palkankorotusvaraa ei pa-

hemmin ole. Hänmuistuttaa, että lu-

kujen valossa ollaan edelleen vuotta

2008 alemmalla tasolla. Lisäksi taus-

talla on yhä julkisen talouden epäta-

sapainotila.

– Nykyinen kasvu on edelleen

hyvin haurasta, eikä se edes koske

läheskään kaikkia yrityksiä. On yri-

tyksiä, joissa olisi paljonkin palkan-

korotusvaraa, ja yrityksiä, joissa si-

tä ei ole ollenkaan, hän toteaa ja ker-

too pitävänsä juuri tätä työmarkki-

najärjestelmän keskeisimpänä valu-

vikana.

– Oli ehdottomasti oikea ratkai-

su, että keskitettyjen ratkaisujen si-

jaan työehtosopimukset tehdään liit-

tojen välillä. Toisaalta edelleen riit-

tää tarvettamyös paikallisen sopimi-

sen kehittämiseen, Pentikäinen tote-

aa jamuistuttaa, että Suomen keskei-

set kilpailijamaat ovat pärjänneet täl-

lä varsin mukavasti. Hän täsmentää

tarkoittavansa tällä esimerkiksi Sak-

saa ja Ruotsia. Pentikäinen näkee

mahdollista potentiaalia myös yri-

tyksenmenestyksen huomioon otta-

vissa palkitsemisjärjestelmissä, jois-

sa myös henkilöstö pääsisi osallisek-

si yrityksen hyvästä tuloksesta.

– Olin aikanaan töissä yrityksessä,

jossa tästä oli positiivisia vaikutuksia.

Henkilökunta tunsi mielenkiintoa yri-

tyksen talouteen, ja tulosta jaettiin oi-

keudenmukaisella tavalla.

Paras ja huonoin

skenaario

Paras mahdollinen skenaario syk-

syn työmarkkinoille olisivat mah-

dollisimman maltilliset palkkarat-

kaisut sekä paikallisen sopimisen li-

sääminen.

– Käsityksemme on, että puheis-

ta huolimatta asia ei ole juurikaan

edennyt, mikä puolestaan hidastaa

kasvua ja estää yrityksiä löytämästä

oman henkilökunnan kanssa välinei-

tä kilpailuun vastaamiseen, Pentikäi-

nen toteaa. Huonoimpana vaihtoeh-

tona hän näkee työtaisteluita ja palk-

kamaltin karkaamista käsistä.

– Sillä voidaan jopa tuhota tämä

orastava kasvu, toimitusjohtaja va-

kuuttaa. Pentikäisellä kuitenkin riit-

tää uskoa siihen, että lopputulokses-

sa päästään sopuun.

– Tiedän, että ammattiyhdistys-

liikkeessä on sielläkin sisäistä painet-

ta, mutta enminä toivoton ole. Meil-

lä on paljon erittäin vastuullisia työ-

markkinajohtajia, mutta on koko-

naan toinen kysymys, miten he voi-

vat joukkojaan johtaa.

Pentikäinen otti Tampereella kan-

taa myös meneillään olevaan so-

te-uudistukseen. Hänen näkemyk-

sensä on, että nykyinen kattaus on

sen osalta kohtuullisen hyvä muis-

tuttaen kuitenkin, että aika moni

asia on vielä auki.

– Yksi meidän kenttämme kan-

nalta hyvin kriittinen seikka on se,

millaisia palveluvalikoimia so-

te-keskuksilta edellytetään. Valin-

nanvapauden aidon toteutumisen

vuoksi on tärkeää, että liian laajo-

ja sote-keskuksia ei vaadita. Uh-

kana on, että muuten niitä voivat

tarjota vain suurimmat toimijat,

Pentikäinen perustelee. Vaikka

yrittäjäjärjestö ei perinteisesti

sääntelystä perustakaan, tässä

asiassa järjestössä näytetään peuk-

kua TEM:n ehdotukselle keskitty-

misen rajoittamisesta.

– Näemme tämän olevan ter-

veen kilpailun kannalta tärkeää,

koska muuten voi syntyä sekä jul-

kisia että yksityisiä monopoleja.

Työllisyysastetta on pakko nostaa